Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla -kirja julkistettiin Suomen Ilmailumuseolla

Jukka Nisulan yli kymmenen vuotta kestäneeseen tutkimustyöhön perustuva kirja Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla julkistettiin keskiviikkona 7.6.2017 Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenillassa Suomen Ilmailumuseon välihallissa. Julkistamistilaisuuteen osallistui yli 40 aiheesta kiinnostunutta.

Tilaisuuden avanneen Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtajan Janne Salosen jälkeen kirjasta ja sen kustantamisesta puhui allekirjoittanut Ketterät Kirjat Oy:n toimitusjohtajan ominaisuudessa. "Suomalaisessa yhteiskunnassa kirjan kirjoittaminen on ollut ja on edelleen sankariteko", kerroin ja sen jälkeen annoimme aplodit tuoreelle sankarille, tietokirjailija Jukka Nisulalle.

Kauhavalla vuonna 1929 aloittanut Ilmailukoulu tarvitsi ympärilleen apukenttiä, koska Kauhavan lentokenttää vaivasi keväisin kelirikko ja koska Kauhavan kentän läheisyydessä ei ollut paikkaa ampuma- eikä pommitusharjoituksille. Myöhemmin toisen maailmansodan aikana Kauhavan ahtaus sekä toiminnan hajauttaminen strategisista syistä puolsivat apukenttäverkoston rakentamista.

Ensimmäiset leirit Kauhavan ulkopuolella pidettiin jo vuonna 1930 Laajalahdessa, jonka kokkolalaiset tuntevat uimarantana. Lentokenttä sijaitsi kuitenkin Kruunupyyn puolella ja kuuluu unohtuneiden lentokenttien joukkoon. Tänään kiitoradat ovat peltoa ja lentokentästä muistuttavat enää lentokonehallin perustukset ja niihin kiinnitetty muistokilpi. Lentokonehalli siirrettiin 1960-luvulla Kruunupyyn lentoasemalle, jossa se edelleen jatkaa tehtävässään ja vieläpä yhtenä maamme vanhimmista lentokonehalleista.

Laajalahden jälkeen rakennettiin 1930-luvun puolella useita lentokenttiä, jotka sijoitettiin halvoille hiekkakankaille, jotka usein olivat paloaukeita. Tällaisia kenttiä ovat Menkijärvi Alajärvellä, Kanttinkangas Karvialla ja Siikakangas Ruovedellä. 1940-luvulla rakennettiin vielä Ylivieskan Niemelänkylän sekä Lestijärven kentät, jotka edustivat jo erilaista suunnittelua selvästi erottuvine kiitoteineen; 1930-luvun kentät kun olivat liki neliön muotoisia kenttäalueita. Äärimmäisenä esimerkkinä Siikakankaan 1000-metrinen "harpilla piirretty" ympyräkenttä.

Näiden erityisesti Kauhavan apukentiksi rakennettujen kenttien lisäksi kirjassa esitellään Mustasaareen rakennettu Vaasan lentokenttä, Vesivehmaan kenttä ja Lappajärven jäälle Karvalan kylän kohdalle rakennettu jääkenttä, jotka kaikki olivat eripituisia aikoja Kauhavan Ilmailukoulun, Ilmasotakoulun tai Lentosotakoulun vastuulla.

Kirja keskittyy Kauhavan apu- ja leirikenttiin eikä Kauhavaan itseensä, sillä siitä on kirjoitettu jo useita kirjoja. Kirja käsittelee myös aikaa 1940-luvun jälkeen ja jokaisen kentän kohdalla on karttojen ja historiallisten kuvien lisäksi kentän myöhempään käyttöön ja liki nykyhetkeen sijoittuvia kuvia. Kaikkiaan 368-sivuisessa kirjassa on yli 400 valokuvaa ja karttaa.

Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvulla -kirja on Ketterät Kirjat Oy:n Ilmailumuseoyhdistyksen yhteistyön toinen kirja - ensimmäinen oli MiG-21-koneiden käytöstä Suomessa kertova Poltto palaa! -kirja - ja Ketterien Kirjojen historian suurin investointi. Kirja on hyvä lisä ilmailuhistoriasta tai ilmailuarkeologiasta kiinnostuneen kirjavalikoimaan ja erinomainen lahja. Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenen kannattaa ostaa kirja IMY Shopista, hinta Postin välityksellä toimitettuna on 55 €.

Reino Myllymäki