Ulkomaiset lehdet 2014

Ulkomaiset lehdet 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2021.

Aeroplane 12/2014

Sveitsin legendaariset Moranet

Pariisin Ilmailunäyttelyssä vuonna 1938 esitelty Morane-Saulnier M.S.406 kiinnosti sveitsiläisiä, jotka tilasivat kaksi koekonetta (M.S.406 H, H=Helvetique), jotka saapuivat jo 11.9.1938 ja huhtikuussa 1939. Testauksen jälkeen päätettiin hankkia lisenssi ja aloittaa koneen rakentaminen. Tyyppimerkinnällä D-3800 rakennettiin 80 konetta, jotka poikkeavat vain vähän alkuperäisestä M.S.406 C:stä. Toimitukset tapahtuivat keväällä 1940. D-3801:ssä koneen keulalle vaihdettiin 1 020 hevosvoiman Hispano-Suiza 12Y51 ja tehtiin joitain muutoksia. Konetta rakennettiin 207 kappaletta syksyn 1940 ja syyskuun 1944 välisenä aikana.

D-3801:stä tuli Messerschmitt Bf 109:n ohella Sveitsin ilmapuolustuksen selkäranka. Kaksi jatkokehitysprojektia (D-3802 ja D-3803) eivät johtanut laajaan tuotantoon ja vuonna 1948 päätettiin ostaa käytettyjä P-51 Mustangeja niiden tilalle.

1960 löytyi Saint-Remieristä D-3801, jota oli käytetty turistikohteessa lasten kiipeilytelineenä. Omistaja ei halunnut aluksi myydä konetta, mutta joidenkin vuosien jälkeen suostui kauppaan ja Mr Dubler osti sen. Kone osoittautui tunnukseltaan J-246:ksi. Koneen kunto oli huono, koska sitä oli säilytetty useita vuosia ulkona. Kone siirrettiin Payerneen ja entisöinti alkoi.

Koneen entisöintiä varten ostettiin kolme muuta D-3801:tä ja lisäksi koneeseen käytettiin D-3800:n rungon osia. 2 500 työtunnin jälkeen vuonna 1995 kone oli valmis moottorin asennukseen. Koneen siivet jouduttiin purkamaan ja monia osia rakentamaan uudelleen. Vuonna 1997 kone oli kokonaan koottu mutta ilmaan pääsy vei vielä kolme vuotta. Ensilento uudelleen syntyneenä tapahtui 9.6.2000 Stans-Buochsin lentokentällä.

Koneen osti vuonna 2005 Mobile Air Servicen omistaja Daniel Koblet. Sen jälkeen konetta on näytetty useissa lentonäytöksissä eri puolilla Eurooppaa. Yksin talvella 2005-2006 koneen huoltoon upposi 700 tuntia. 

Luigino Caliaron viisisivuinen juttu on runsaasti kuvitettu.

dd_morane_2003_rm.jpg

J-246:n sisarkone J-276 oli Dübendorfin ilmailumuseossa vuonna 2003 (Reino Myllymäki).

Pitts

Steve Bridgewaterin nelisivuinen juttu kertoo Pitts Special taitolentokoneen tarinan ja on upeasti kuvitettu värikkäillä kuvilla.

Cobra-raaseri

Doug Fisherin kirjoittama juttu kertoo Bell P-39Q Airacobrasta tunnukseltaan NX92848, joka muutettiin nopeusennätyskoneeksi. Kone tuhoutui onnettomuudessa 1968.

Vuonna 1946 Bellin koelentäjä Jack Woolams sai villin idean Thompson Trophyn voittamisesta ja sai ideaan mukaan Bellin pääinsinöörin Bob Stanleyn. Erään projektin seurauksena Bellille jäi käteen kaksi potkuritonta P-39Q:ta, jotka otettiin kehitystyön pohjaksi. Koneet saivat nimet Cobra I ja Cobra II. Koneisiin tehtiin lukuisia muutoksia, mm. panssarointien, aseistuksen ja lisävarusteiden poisto. Ovet korvattiin pleksilevyllä jne. Toinen koneista saavutti Thompson Trophyssä 409,091 mailin (658 km) tunnissa. Kilpailun jälkeen konetta kehitettiin lisää.

Kone sai Allison V-1710-G6 -moottorin, jossa kokeiltiin polttoaineena mm. triptaania, jolla saatiin lisää tehoa ilman nakutusvaaraa - ja kone lensi ennätykseksi 673 km/h vuonna 1948. Tämän jälkeen kone jäi pitkäksi aikaa Indianapolisiin, kunnes Ed Maloney osti koneen museoonsa Kalifornian Claremontiin.

Ed Maloneyn aikana koneesta kehittyi Cobra III mm. lyhentämällä siipiä kärjistään. Koneen vasemmanpuolinen ovi korvattiin alumiinilevyllä sekä moottorin ja öljyn jäähdytystä kehitettiin. Kone tuhoutui kuitenkin 10.8.1968 Long Beachilla. Kone joutui 600 metrin korkeudessa kierteeseen ja alkoi savuttaa. Koneen ohjaaja Mike Carroll irrotti oven 600 metrin korkeudessa ja hyppäsi laskuvarjolla 360 metrin korkeudessa mutta osui luultavasti koneen pyrstöön, jolloin vain 32-vuotia pilotti menetti henkensä. Todennäköisesti hän ei noudattanut P-39:n käsikirjan ohjeita, eikä hänellä ollut koneesta juuri kokemuksiakaan.

Avro Anson C.21

11 000 Ansonia rakennettiin mutta vain vähälukuinen määrä selviytyi. Steve Bridgewater kertoo tiiviissä jutussa kolmen lentokelpoisen Ansonin tarinan.

FlyPast 12/2014

Cosfordin Dornier Do 17:n konservointi etenee

Maailman ainoa säilynyt Dornier Do 17 on 10.6.2013 Goodwin Sandsista merestä pelastettu Do 17 Z-2, todennäköiseltä tunnukseltaan 5K+AR. Konetta on säilytetty löytämisestään saakka miedossa sitruunahapossa konetta varten erikseen rakennetussa tunnelissa.

Nyt sitruunahappo on tehnyt tehtävänsä ja syyskuussa kone on siirretty konservointikeskukseen ja pesty. Koneen rungon parissa tehdään jo täyttä päätä töitä sen puhdistamiseksi jäljellä olevasta liasta mutta siipien sitruunahappokäsittelyä on jatkettava. Koneesta on löytynyt lukuisia luodinreikiä.

Battle of Britainin Buchónit ja Spitfire on myyty!

Eurooppalainen keräilijä osti Supermarine Spitfire IX:n ja useita Hispano Buchóneita. Ostaja aikoo entisöidä koneista osan ja myydä osan eteenpäin.

Planes of Fame -museon C-47 entisöidään

Chinossa Kaliforniassa toimivan Planes of Fame -museon Douglas C-47A Skytrain 42-92509 lähtee entisöintiin, jonka ennustetaan vievän kosolti aikaa. Suomalaisen OH-LCD Lokin tapaan tämäkin kone osallistui Normandian maihinnousuun ja myös Operaatio Kauppapuutarhaan. Kone palasi Kanadan kautta Yhdysvaltoihin ja oli usealla omistajalla, kunnes kone lahjoitettiin Chinon museoon vuonna 2001.

Fokker C.X debytoi Hollannissa

Hollannin sotilasilmailun ystävät ja Fokker ovat rakentaneet täyskokoisen replikan Kestler-moottorisesta Fokker C.X:stä. Työ alkoi jo 1990-luvulla. Vaikka koneen kohdalla puhutaakin pelkästään uustuotannossa, siinä on kuitenkin jonkin verran alkuperäisosia. 

Kone oli keskeneräisenä nähtävänä Hoogeveen lentokentällä 31.8.2014. Kone tulee olemaan Hoogeveenissä vielä noin vuoden, vaikka onkin korvamerkitty Hollannin uuden Kansallisen puolustusmuseon (National Defence Museum) kokoelmiin. Museo avattiin 11.12.2014.

Lockheed Lodestar vaihtoi kotia

Aiemmin Robinsin ilmatukikohdan museossa näytteillä ollut Lockheed C-60A Lodestar 42-55918 "Classy Chassy" on siirretty Lockheed C-5M Super Galaxy -kuljetuskoneella uuteen kotiinsa Delawaren Doverissa sijaitsevaan The Air Mobility Commandin museoon.  Vaikka Galaxy on suuri, Lodestarista oli irroitettava siivet. Joitakin Lodestareja lentää yhä ja neljä on museoissa. Onkohan tuossa luvussa mukana Suomen Ilmailumuseon Lockheed 18-07 Lodestar?

Ruotsin viisimoottorinen Lancaster

Ruotsi osti vuonna 1950 yhden ylijäämä-Lancasterin (RA805) suhkumoottorien testipenkiksi. Tuohon aikaan Ruotsi suunnitteli rakentavansa J32 Lansen- ja J35 Draken -hävittäjiä kotimaisen suihkumoottorin varaan ja tarvitsi siksi isokokoisen potkurikoneen suihkumoottorin testipenkiksi. Ruotsin ensimmäinen suihkumoottorilla varustettu kone - J21R - teki ensilennon jo 1947.

Lancaster lennettiin Ruotsiin toukokuussa 1951 ja ensimmäinen testilento suihkumoottorin kanssa lennettiin 27.6.1951. Kokeiltava suihkumoottori kiinnitettiin Lancasterin mahan alle pommikuilun kohdalle.

Koneelle tehtiin peruskorjaus vuonna 1956, jolloin sisemmät Merlinit vaihdettiin. Konetta käytettiin myös ilmataisteluvastustajana ja näytöskoneena. Kone tuhoutui 8.5.1956 Linköpingin lounaispuolella vähän lentoonlähdön jälkeen. Kaksi lentäjistä pelastautui mutta ohjaaja Esbjörn Staaf ja insinööri Stellan Gagner menehtyivät onnettomuudessa.

Nelisivuinen juttu on Jens Forsgrenin kirjoittama.

Warbirds International 12/2014

Taistelun Britanniasta pahat pojat - osa II

Edellisessä numerossa alkanut laaja juttu Battle of Britain -elokuvan tekemisestä ja siinä käytetyistä espanjalaisperäisistä Merlin-moottorilla varustetuista Hispano HA-1112 -koneista päättyy tässä numerossa.

Sveitsin Messerschmitt Bf 109 E-3

Lukijakirjeessä muistutetaan, että Sveitsilläkin oli Mersuja käytössään. Se osti niitä jo vuonna 1938 ja sai lopulta käyttöönsä 115 E-G-tyypin Mersua. Koneet jäivät pois käytöstä vuosina 1948-1950. Düberndorfin ilmailumuseossa on E-3, valmistusnumeroltaan 2242 ja sveitsiläisiltä tunnuksiltaan J-355.

dd_messerschmitt_2003_rm.jpg

Dübendorfin Messerschmitt Bf 109 E-3 vuonna 2004 (Reino Myllymäki)

Aviation News 11/2014

Fouga CM191 lentää jälleen

Heinkel rakensi erän Fouga CM170 Magister -harjoituskoneita Saksan ilmavoimille ja kehitti CM170:n pohjalta CM191:ksi ristityn nelipaikkaisen version, joka oli tarkoitettu yhteys- ja siviilikoneeksi. Kaksi prototyyppiä rakennettiin, niistä ensimmäinen (D-9532) lensi ensilentonsa 19.3.1962 ja esiteltiin Hannoverin lentonäytöksessä kuukautta myöhemmin. Kun Heinkel ei saanut kehitelmälleen tilauksia ja projekti hiipui.

Toinen prototyyppi päätyi museoon Speyerissä. Ensimmäinen prototyyppi myytiin Yhdysvaltoihin. Kone on nyt lentokelpoinen (tunnus N8015Q) ja myynnissä.

AIR14 PAYERNE

Marco Rossin kolmisivuinen raportti AIR14-lentonäytöksestä Payernestä Sveitsistä sisältää kauniita muodostelmalentokuvia mm. Vampire Trainerista sekä maakuvia mm. Me 262:sta ja Mil Mi-8 -helikopterista. Kaikkiaan nähtävillä oli 350 konetta ja katsojia oli 400 000.

Ilmailumuseoyhdistys teki jäsenmatkan lentonäytökseen.

Flight Journal 11/2014

Lehden teemana oli Hurricane-sankarit.

Hurricane-sankarit siirtomaista

Kahdeksansivuisessa runsaasti Hawker Hurricaneilla kuvitetussa jutussa Rachel Morris kertoo kahden pilotin - Billy Fisken ja Carl R. Davisin - tarinan.

Flying Heritage Collectionin lentävä Hurricane

Kaksisivuisessa jutussa kerrotaan FHC:n Hurricanesta, jonka rakensi ja toimitti Canadian Car and Foundy 22.1.1942. Kone vaurioitui 7.9.1944 eikä sitä aikanaan korjattu. Jollain tapaa koneen jäännökset päätyivät eräälle maatilalle vuonna 1988 ja senkin jälkeen koneen omistus siirtyi henkilöltä toiselle. Lopulta FHC hankki sen ja entisöi. Kone lensi uudestisyntyneenä ensilentonsa 15.3.2006 Wattishamissa Englannissa.

Warbirds International 10-11/2014

Taistelun Britanniasta pahat pojat

James Thompsonin moniosaisen jutun ensimmäisessä osassa kerrotaan elokuvan teosta ja etenkin ilmataisteluissa Messerschmitt Bf 109 -koneiden tilalla käytetyistä Espanjan ilmavoimien entisistä Hispano HA-1112-MIL -koneista.

Kahden lentävän Eemelin tarina

Maailmassa on vain kaksi lentokuntoista Messerschmitt Bf 109E -konetta, joiden tarinan Michael O'Leary ja Cory Graff kertoivat.

Toinen koneista on Aradon tehtailla rakennettu Bf 109E-4, joka päätyi valmistumisensa jälkeen koulutusyksikköön LG1, joka toimi yhdessä JG77:n kanssa. Hans-Joachim Marseille lensi teki koneella mahalaskun 2.9.1940 Calais-Marckissa Ranskassa. Kone sai laskussa 50 % vauriot ja lähetettiin korjattavaksi. Kone muutettiin korjauksessa versioksi E-7 ja lähetettiin Neuvostoliiton rintamalle, jossa se ammuttiin alas. Ohjaaja teki pakkolaskun ja kone unohdettiin. Kun kone saapui Craig Charlestonin pajaan, kone oli huonossa kunnossa ja osia puuttui. Konetta rakennettiin kärsivällisesti ja se koottiin Chinossa Kaliforniassa. Kone sai siviilitunnuksen NX81562 ja lensi uudelleensyntymisen jälkeisen ensilentonsa 29.9.1999.

Toinen Eemeli kuuluu The Flying Heritage Collectioniin. Se valmistui Erlan tehtaasta elokuun 1939 ja toukokuun 1940 välisenä aikana. Kesällä 1940 se kuului JG51:n Eduard Hemmerlingille. Hänellä oli useita ilmavoittoja Kanaalin taisteluissa. 29.7.1940 hän tuli ammutuksi alas taistelussa, johon osallistui 130 Luftwaffen konetta. Tarkkaa tietoa ei ole, miten taistelussa Hemmerlingin ja Bf 109E:n kanssa kävi, sillä kone löytyi Ranskan rannikolta ilman ohjaajaa, eikä ohjaajaa löydetty koskaan. Paikalliset asukkaat tiesivät rannan koneesta kuitenkin paljon aikaisemmin kuin Saksan sotilasviranomaiset. Jostain syystä kone jäi rannalle ja löytyi vasta vuonna 1988. Craig Charleston osti sen osana David Price:n Bf 109E-7 -projektia. Konetta alettiin kuitenkin entisöidä uusiseelantilaiselle liikemiehelle Sir Tim Wallisille, joka unelmoi David Pricen tavoin Eemelillä lentämisestä. The Flying Heritage Collection osti koneen osana neljän koneen pakettia, jossa oli tämän lisäksi Spitfire, Hurricane ja I-16. Kone rekisteröitiin Britanniaan tunnuksella G-BYDS ja myöhemmin Yhdysvaltoihin tunnuksella NX342FH. Kone kuljetettiiin Yhdysvaltoihin ja lensi ensilentonsa uudestisyntymisensä jälkeen 22.3.2008.

Jutussa on runsas ilmastailmaan kuvitus, mukaan lukien keskiaukeama. Erääseen kuvaan kuvaaja on onnistunut taltioimaan tilanteen, jossa Bf 109E kaartaa jyrkästi etureunasolakot avoinna.

Aeroplane 11/2014

Lehden teemana on Hawker Fury.

Oikea Gnat-hävittäjä Gnat Display Teamiin

Kaksipaikkaisilla Gnat Trainereilla lentänyt Gnat Display Team saa oikean Folland Gnat F.1:n, kun entinen Intian ilmavoimien Gnat-hävittäjä tunnuksella E296 palautetaan Britteihin. Kysymyksessä ei ole Intiassa rakennettu Gnatin kopio (Hindustan Ajeet), vaan alkuperäinen Iso-Britanniassa rakennettu kone. Koneen entisöinti on jo aloitettu ja koneen uskotaan saavuttavan lentokuntoisuuden parissa vuodessa.

Gnat Display Teamin merkkivuosi

Steve Bridgewaterin nelisivuinen juttu viliseen keltaisia ja punaisia Gnat Trainereita. Tänä vuonna tulee nimittäin kuluneeksi 50 vuotta yhdeksänkoneisen taitolentoryhmän perustamisesta.

Ei se Mersu ole vaan Buchón

Richard Lake kertoo tarinan Hispano H-1112A Buchónin päätymisestä lentäväksi museolentokoneeksi. Kysessä on vuonna 1959 valmistunut kone, joka poistettiin käytöstä jo vuonna 1964. Myytävien koneiden joukosta koneen ja kolme muuta hyväkuntoista samanlaista käytiin ostamassa Confederate Air Forcen kasvavaan kalustoon.

Muutama vuosi myöhemmin alettiin etsimään kalustoa Battle of Britain -elokuvaan, jolloin CAF:n neljän koneen lisäksi elokuvaa varten ostettiin suuri määrä tätä konetta huonompikuntoisia poistokoneita. Kone sai kunnostuksen yhteydessä siviilitunnuksen G-AWHE mutta kone lensi ilmataisteluissa tunnuksilla Punainen 8 ja Punainen 3. Enimmäkseen kuvaukset tehtiin Espanjassa mutta kone osallistui Duxfordissa kohtaukseen, jossa oli peräti 16 Buchónia.

Elokuvanteon jälkeen kone päätyi Yhdysvaltoihin ja 24.10.1973 kone sai vakavia vaurioita laskussa. Kone korjattiin kuitenkin ja pääsi esiintymään Hindenburg-elokuvassa esittäen Legion Condorin Messerschmitt Bf 109 B -konetta. Seuraavaksi kone maalattiin esittämään Bf 109 F -konetta, Hans-Joachim Marseillen Keltaista 14. Lentoturvallisuusarviot maadoittivat koneen vuonna 1987 toisella Buchónilla tapahtuneen onnettomuuden jälkeen.

Kone päätyi Oklahomaan vuonna 1999, jossa koneen perushuoltoon käytettiin seuraavina vuosina 3 000 tuntia. Vuonna 2003 törmättiin jäähdytinongelmaan, joka oli katkaista koneen tien lentokelpoiseksi. Osia jouduttiin  tekemään materiaaleista lähtien. Vaikeuksista huolimatta kone lensi jälleen 25.5.2004.

Kone myytiin lopulta Britteihin, missä konetta on entisöity jälleen. Kolmen vuoden töiden jälkeen Aircraft Restoration Company Duxfordissa on palauttanut koneen taas lentokelpoiseksi. Kolmas - tai neljäs - ensilento oli 16.5.2011. Kone majailee nykyään enimmäkseen Humbersiden lentokentällä ja se on maalattu markkeeraamaan III/JG53:n Erich Gerlitzin konetta Egyptissä heinäkuussa 1942.

FlyPast 11/2014

Pääkirjoituksen yhteydessä Nigel Price muistuttaa, että Hawker Hurricane teki ensilentonsa 6.11.1935. Maailmassa on 14 lentävää Hurricanea, joista yksi vanhimpia, Hawker Hurricane I R4118, on myynnissä Yhdysvalloissa.

Saab Safir romuksi - kaksi kuoli

Lufthansa Traditionflugin Saab 91B Safir on tuhoutunut lento-onnettomuudessa. Molemmat koneen kyydissä olleet henkilöt saivat surmansa 1.8.2014 tapahtuneessa onnettomuudessa Bremenissä. Kone oli entisöity lentokuntoiseksi vuonna 2002.

Taas yksi "uusi" lentokelpoinen Hurricane

Clive Rowneyn jutussa kerrotaan Taistelun Englannista muistolaivueen Hawker Hurricane IIc:stä LF363, joka on palautettu lentokelpoiseksi ja maalattu esittämään Arthur Victor "Darky" Clowesin Hurricanea (P3395) JX-P, jonka tämä otti nimikkokoneekseen huhtikuussa 1940. LF353 rakennettiin kuitenkin vasta vuonna 1943. Viisisivuinen juttu on runsaasti kuvitettu.

Sinisen nelosen uudelleensyntymä

Jerry Yagenin sotilasilmailumuseosta läheltä Virginia Beachia löytyy kaksi Fw 190:tä: alkuperäinen Focke-Wulf Fw 190 A-8 ja Flug Werk Fw 190. Edellisellä on mielenkiintoinen historia.

9.2.1945 niin kutsuttuna Kuninkaallisten Ilmavoimien Mustana Perjantaina nousi Herdiasta Norjasta torjuntalennolle yhdeksän 9/JG5:n ja kolme 12/JG5:n Focke-Wulfia. 12/JG5:n koneita johti 70 pudotuksen Rudolf "Rudi" Linz. RAF menetti taistelussa 11 konetta, joista yhden (Beaufighter) Linz ampui alas tullen itsekin alasammutuksi ja kuoli myöhemmin taistelussa saamiinsa vammoihin.

Linzin "Sininen Nelonen" löydettiin vuonna 1984 läheltä Solheimstöyenlenin huippua Förde-vuonon rannalla. Norjalaiset pääsivät sopimukseen John Houstonin San Antoniossa sijaitsevan Texas Air Museumin kanssa. Norjalaiset lähettivät John Houstonille viisi Fw 190:n hylkyä (mukana Sininen Nelonen) sillä kaupalla, että yksi (Musta Kolmonen) tulee takaisin.

No, kyllähän Musta Kolmonen takaisin tulikin mutta niin huonosti entisöitynä, että se palautettiin uudelleen entisöitäväksi. Vuonna 2009 se palasi uudelleen Norjaan mutta tarvittiin 3 000 lisätuntia ennenkuin se saatiin näytteille Bodön ilmailumuseoon tammikuussa 2013.

focke-wulf_fw_190_black_3_bodo.jpg

Musta Kolmonen Bodön ilmailumuseossa heinäkuussa 2014 (Reino Myllymäki)

Sininen Nelonen entisöitiin suurelta osin 1990-luvulta mutta kone oli kesken, kun John Houston kuoli. Jerry Yagenin museo osti leskeltä kolme Fw 190:tä ja osia vuonna 2005 mutta kone pysyi San Antoniossa vielä vuosia. Vuonna 2013 se pääsi Jerry Yagenin museon ns. Cottbus-halliin. Kyseessä on sodanaikainen halli Cottbusista, jossa se toimi lentokoulun ja testilentäjien hallina. Hallissa koottiin myös Ta 152. Halli ostettiin vuonna 2004 ja kuljetettiin Yhdysvaltoihin, entisöitiin ja koottiin.

Nigel Pricen nelisivuinen artikkeli on kauniisti kuvitettu.

Kylmän sodan kaksipuomiset

Michael Napier kertoo seitsensivuisessa jutussaan Saksaan sijoitetun Kuninkaallisten Ilmavoimien 14. laivueen tarinaa kylmän sodan ajoilta. Laivue aseistettiin 1950-luvun alussa de Havilland Vampire FB.5:llä, joka oli hävittäjäpommittajaversio. Laivue varustettiin myöhemmin Venomeilla.

Aviation News 10/2014

McDonnell Douglas MD-11

KLM lensi 25.10.2014 viimeiset matkustajalennot neljällä MD-11:llään. Charles Kennedyn viisisivuisessa runsaasti kuvitetussa jutussa käydään läpi MD-11:n historia DC-10:sta tähän päivään ja vähän eteenpäinkin: jatkuuhan koneen käyttö rahtikoneella edelleen.

Alaskan seikkailu II

John Humen jutun kakkososassa vilisee suomalaisillekin tuttuja potkurikoneita edelleen käytössä Alaskan jylhissä maisemissa: DC-6, MD-82, DC-3, deHavilland Canada Beaver, Short Skyvan...

Warbirds International Syksy/2014

Lehti keskittyy kokonaan Mustang-teemaan.

Aeroplane 10/2014

HC-465 on myynnissä

Phil Lawtonin Suomen väreihin maalaama HC-465 eli Hawker Hurricane XII s/n 5487/G-CBOE on myynnissä. Canadian Car & Foundryn rakentama kone valmistui vuonna 1941 ja vaurioitui pahoin 22.11.1942. Hylky varastoitiin ja poistettiin maaliskuussa 1943. 

1990-luvulla koneen jäännökset ostettiin Hawker Restorationsille ja myytiin vuonna 2002 Classic Aero Engineeringille. Vuonna 2011 koneen osti Phil Lawtonin Phoenix Aero Services. Kone valmistui ja lensi uuden ensilentonsa 16.7.2014 Etelä-Rhodesian Ilmavoimien väreihin maalattuna. Myöhemmin kone maalattiin Suomen väreihin ja kävi näyttäytymässä mm. Oulussa ja Malmilla kesällä 2014.

Nyt kone on myynnissä Platinum Fightersillä 1 850 000 euron hintaan (+ mahdollinen arvonlisävero) ja palautettaneen Etelä-Rhodesian Ilmavoimien väreihin ennen myyntiä.

Imperial War Museum Lambeth avattiin

Imperial War Museum Lambethissa Etelä-Lontoossa avattiin 17.7.2014 peräti 40 miljoonaa puntaa (53 miljoonaa euroa) maksaneiden rakennustöiden jälkeen. Museosta löytyy Supermarine Spitfire I, BAe Harrier GR.9, Mitsubishi A6M3 Zero (runko ja pyrstö) ja Sopwith 2F1 Camel.

Museon aikaisemmasta kokoelmasta P-51D, He 162 ja BE.2c jäivät Duxfordiin ja Fw 190A-8 Cosfordiin.

Bob Foster on kuollut

Suomessakin käynyt toisen maailmansodan veteraani Robert William "Bob" Foster kuoli 30.7.2014. Vuonna 1920 syntynyt Foster liittyi Kuninkaallisten Ilmavoimien vapaaehtoisiin maaliskuussa 1939 ja kutsuttiin viimeistelemään lentokoulutuksensa viisi kuukautta myöhemmin. Lentäessään 605. laivueessa hän ampui alas Hurricanella Me 110:n 27.syyskuuta 1940 Surreyssä, joutuen itsekin tekemään pakkolaskun. Hän ehti ampua alas ainakin Me 109:n, Ju 88:n ja He 111:n, ennenkuin hänet siirrettiin kouluttajaksi syyskuussa 1941. 

Huhtikuussa 1942 Foster nimitettiin 54. laivueen päälliköksi ja kaksi kuukautta myöhemmin laivue Spitfive V -koneineen laivattiin Australiaan, josta käsin laivue kävi taistelua japanilaisia vastaan. Palattuaan alkuvuodesta 1944 Englantiin Foster siirtyi tiedotustehtäviin, osallistui Normandian maihinnousuun ja oli yksi ensimmäisistä Pariisiin saapuneista Kuninkaallisten Ilmavoimien upseereista.

Erottuaan Kuninkaallisista ilmavoimista vuonna 1946 Foster palasi Shellin ja BP:n palvelukseen työskennellen markkinoinnin johtotehtävissä. Vuonna 1947 hän liittyi Kuninkaallisten ilmavoimien apujoukkoihin ja toimi niissä vuoteen 1957 saakka.

Tällä hetkellä myytävänä oleva Hawker Hurricane I R4118 on yksi Bob Fosterin lentämistä koneista. Bob Foster vieraili Suomessa Ilmailumuseoyhdistyksen vieraana vuonna 2004.

Bückersin nerokkaat kaksitasot

Noin on otsikoitu Mike Hookin viisisivuinen juttu Bücker Jungmannista ja Jungmeisterista. Juttu on kuvitettu runsaasti eri puolilta maailmaa peräisin olevien koneiden kuvilla.

Elokuvien Mersujen korvikkeet - lentävät Buchónit

Richard Paverin kahdeksansivuisessa jutussa esitellään kaksi lentävää Hispano HA-1112A Buchónia, jotka osallistuvat usein lentonäytöksiin Englannissa.

Jutussa käsitellään myös Buchóneista myöhemmin rakennettuja Me 109 -koneita. Messerschmitt-säätiöllä on kolme potentiaalisesti lentokuntoista Me 109 -konetta (G-4, G-6 ja G-10), kaikki Buchóneista rakennettuja. Näissä koneissa lienee kaikissa kuitenkin Messerschmittin rakentama runko, sillä Saksa toimitti Espanjalle vuonna 1942 yhteensä 25 Me 109 G-2:n runkoa.

Toinenkin lentävä Kingcobra

Yksi toisen maailmansodan harvinaisimmista säilyneistä hävittäjistä on Bell P-63 Kingcobra. Warbirds International kertoi yhdestä lentävästä yksilöstä numerossaan 9/2014 ja nyt Mike Shreeve kertoo toisen P-63:n, Pretty Pollyn tarinan.

P-63 ei päässyt koskaan Yhdysvaltain Armeijan Ilmavoimien käyttöön mutta peräti 2 400 konetta (noin 3 300:sta valmistetusta) laivattiin Neuvostoliittoon. 112 toimitettiin Vapaan Ranskan ilmavoimille Pohjois-Afrikkaan ja pari päätyi Isoon-Britanniaan koekoneiksi.

Noin 20 Kingcobraa tiedetään säästyneen, niistä kaksi on lentokunnossa. Jutun kone on neljäs sarjakone (42-68864), joka valmistui loppuvuodesta 1943. Oltuaan aluksi NACA:lla testikoneena, kone siirrettiin nähtävyydeksi puistoon Lancasterissa, Etelä-Carolinassa. Puisto siirtyi yksityisomistuksesta kaupungille omistajan kuoleman jälkeen 1959 mutta P-63 pysyi puistossa 1970-luvun lopulle saakka. Koneeseen pääsi jopa sisälle, joten sen kunnon voi arvata.

Bob Pond osti koneen 1980-luvun lopulla ja koneen entisöinti aloitettiin Steve Hintonin "hävittäjien uudelleenrakennustyöpajassa" Chinossa. Kone lensi uuden ensilentonsa vuonna 1992. Koneen keulataide - "Pretty Polly" - lisättiin koneeseen myöhemmin. Kone siirtyi Palm Springin Ilmailumuseolle vuonna 2011. Jutussa kerrotaan myös koneella lentämisestä.

FlyPast 10/2014

FlyPastin kansi miellyttänee suomalaisia, sillä siihen on päässyt viime kesänä Suomessakin lentänyt Phil Lawtonin HC-465. Koneesta on enemmänkin juttua lehdessä. Numero on nimittäin Hurricane-erikoisnumero.

Hawker Hurricane I myytävänä

Taistelun Englannista veteraani, Hawker Hurricane I on myynnissä Platinum Fightersillä. Koneella ammuttiin alas aikanaan viisi viholliskonetta. Palveltuaan 605. ja 111. laivueissa kone laivattiin Intiaan koulutuskäyttöön ja sen jälkeen lahjoitettiin yliopistolle. Peter Vacher neuvotteli koneen saamisesta Englantiin kuusi vuotta ja onnistui; R4118 palasi takaisin Englantiin vuonna 2001, entisöitiin Hawker Restorationsilla Suffolkissa. Tunnuksen G-HUPW saanut kone lentää 605. laivueen väreissä.

Kanadalainen Skytrain näytteille

Greenwood Military Aviation Museum, joka sijaitsee Nova Scotialla Kanadassa, on saanut valmiiksi Douglas C-47B Skytrainin entisöinnin ja kone on asetettu näytteille. Kone on maalattu esittämään konetta, joka palveli 103. pelastusyksikköä vuosina 1947-1960.

Vuonna 1944 Yhdysvaltojen armeijan ilmavoimille rakennettu kone siirrettiin Kuninkaallisille ilmavoimille vuonna 1945. Kone ostettiin Kanadan ilmavoimille myöhemmin ja 103. pelastusyksikössä palvelemisen jälkeen kone siirrettiin Kanadan Ilmailumuseolle Ottawaan vuonna 1964. Greenwoodiin kone saapui vuonna 2006, jolloin entisöintityöt aloitettiin.

Museo suunnittelee avaavansa koneen sisätilat erikoistilaisuuksien vieraille, jolloin kävijöillä on mahdollisuus nähdä rahtitilan lisäksi ohjaajan ja radistin tilat.

14-päivän kiertomatkalle DC-3:lla Uudessa-Seelannissa?

Airscapade Affairs suunnittelee aloittavansa 14 päivän mittaiset maisemalennot Uudessa-Seelannissa 24.11.2014. Tarkoitus on lentää DC-3-koneella aamupäivisin paikasta toiseen ja illastaa ja yöpyä sekä jatkaa seuraavana päivänä eteenpäin. Niille, joille on vaikeaa irroittautua 14 päiväksi moiseen touhuun on tarjolla yhden tai useamman legin pätkiä. Mukaan mahtuu kymmenen matkustajaa.

Avointen Ohjaamojen päivä Cosfordissa 20.9.2014

Kuninkaallisten Ilmavoimien Cosfordin museo järjestää 20.9.2014 klo 18-21 avointen ohjaamojen päivän, jolloin 300:lla erikoislipun ostaneella on mahdollisuus päästä  istumaan esimerkiksi Bristol 188:n, Saunders-Roe SR.53:n, BAe Harrier GR.9:n tai vaikkapa Focke-Wulf Rw 190:n ohjaamoon.

Hurricane!

Hurricane-erikoisnumeron Hurricane-osuudessa kerrotaan ensiksi Hurricanen käytöstä Norjassa vuonna 1940, Hurricanen käytöstä Punaisella merellä ja Hurricanen käyttöönotosta Kuninkaallisten ilmavoimien 3. laivuessa vuonna 1938.

Suomalaisten kannalta mielenkiintoisin osuus on runsain ilmasta-ilmaan-kuvin kuvitettu kahdeksansivuinen tarina suomalaisista Hurricaneista, pääosassa toki Phil Lawtonin HC-465, mutta osansa saavat myös vuonna 1940 Englannista lennetyt Mk I:t. Keskiaukeamakuva on HC-465:sta.

Junkers Ju 88

Valokeilassa-osuudessa on tällä kertaa Junkers Ju 88. 20-sivuisessa osuudessa käydään läpi koneen historia, rakenne ja käyttö erityisesti Taistelussa Englannista. Lopuksi esitellään toinen säästyneistä koneista, Romanian väreihin maalattu Ju 88 D-1, joka on Yhdysvaltain Ilmavoimien kansallisen museon toisen maailmansodan galleriassa Daytonissa, Ohiossa. Toinen - Ju-88R-1 - löytyy Kuninkaallisten Ilmavoimien Hendonin museosta.

Geneseo ja 

Flight Journal 10/2014

de Havilland DH84 Dragon

Geoff Jonesin kirjoittamassa ja runsaasti kuvittamassa nelisivuisessa jutussa käydään läpi marraskuussa 1932 ensilentonsa lentäneen de Havilland DH84 Dragonin tarinaa. DH84:n pohjaltahan syntyi pari vuotta myöhemmin DH89 Dragon Rapide, Dragonia isompi "pikkuveli".

Irlannin lentoyhtiö Aer Lingus avasi DH84 Dragonilla EI-ABI nimeltään Iolar (Kotka) lentoyhtiön ensimmäisen reitin Dublinista Bristoliin 27.5.1936 ja lensi linjaa koneella helmikuuhun 1938 saakka, jolloin kone korvattiin isommalla DH89 Dragon Rapidella.

Vuonna 1967 Aer Lingus osti isännättömän Dragonin, maalasi sen alkuperäisen Iolarin väreihin ja käytti konetta mainostarkoituksiin, kun otettiin käyttöön lentoyhtiön ensimmäistä Jumboa vuonna 1971. Tämän jälkeen kone oli näytteillä saapuvien hallissa Dublinin lentokentällä, kunnes ennen lentoyhtiön 50-vuotisjuhlaa lentokoneinsinööri John Molloy esitti, että kone "pelastettaisiin" terminaalista, entisöitäisiin ja pantaisiin lentokuntoon. Näin tehtiinkin ja kone lensi mainoslentoja vuosina 1986-1991.

Ennen yhtiön 60-vuotisjuhlaa 1996 kone entisöitiin uudelleen ja konella lennettiin taas, kunnes marraskuussa 2004 se varastoitiin. Joulukuussa 2006 lentoyhtiön toimitusjohtaja päätti, että kone palautetaan lentokuntoon yhtiön 75-vuotisjuhlaa varten. Samalla kone siirrettiin lentoyhtiöltä Aer Lingus Charitable Foundation -nimiselle säätiölle.

Kolmannen entisöinnin jälkeinen ensilento tapahtui 24.2.2011 ja vuosina 2011-2013 oli ahkera vieras viikonloppunäyttelyissä ja fly in -tapahtumissa. Konetta lentävät samat kaverit, jotka päivätyönä lentävät Airbus A320:n tai A330:n vasemmalla ohjaajan istuimella.

Aviation News 9/2014

Mosambikin MiG-21:t peruskorjattiin Romaniassa

Mosambikin Ilmavoimien kuusi MiG-21bis ja kaksi kaksipaikkaista MiG-21UM -suihkuhävittäjää peruskorjattiin Aerostar SA -nimisessä yrityksessä Bacaussa, Romaniassa. Peruskorjaus konetta kohden kesti 120 päivää. Peruskorjauksessa koneita myös päivitettiin mm. GPS:llä ja moderneilla digitaalisilla lennonrekisteröintilaitteilla.

Viimeisen 20 vuoden aikana hyvin vähän lennetyillä Mosambikin Migeillä on peruskorjauksen jälkeen jäljellä paljon lentotunteja ja käyttövuosia.

Nieuport 11 esille Hollannissa, Fokker DVII tulossa myös

Aviodrome-museo Lelystadissa Hollannissa on tuonut esille entisöidyn ja uudelleen maalatun Nieuport 11 -koneen, joka kuitenkaan ei ole alkuperäinen vaan uustuotantoa. Kone on nähtävillä yhdessä Fokker Dr.I:n kanssa. Nieuport 11 tuli Aviodromeen Autotron-museosta Rosmalenista maaliskuussa 2014. Pian museoon on tulossa myös Fokker D.VII.

Aeroplane Syksy/2014

Horten entisöidään

Yhdysvaltojen Kansallinen Ilma- ja Avaruusmuseo on valmistautumassa Horten H IX V3 -lentävän siiven entisöintiin. Tämä saksalainen toisen maailmansodan aikainen häivesuihkuhävittäjän prototyyppi on ollut pitkään varastoituna Silver Hillissä. Toukokuussa puurakenteisen koneen keskiosa kiinnitettiin massiiviseen metallikehykseen siirtämisen helpottamiseksi.

Rob Gauld-Galliersin lentävä Nieuport 17 -replika

Bob Grimstead kävi lentämässä Rob Gauld-Galliersin Nieuport 17 -replikaa, jolloin syntyi runsaasti kuvitettu kahdeksansivuinen juttu. Koneen rakentamisessa on kohdattu monenlaisia vastoinkäymisiä ja tehty samanlaisia ratkaisuja kuin Tiistaikerho Haukka I:n kanssa: oikean kokoisia renkaita ei saa mistään, joten otettiin pari Harlikan rengasta, joista ajettiin kuviointi pois... Renkaat saivat myös jarrut, koska muuten kannuslusikalla varustetun koneen käsittely pinnoitetuilla kentillä olisi mahdotonta. Pyörivän tähtimoottorin tilalle on asennettu seitsemänsylinterinen ja 165-heppainen Warner Super Scarab -tähtimoottori. Moottorista ei saada kuitenkaan irti täysiä tehoja, sillä mahonkipotkuri rajoittaa käyntinopeutta, jolloin moottorista irtoaa parhaimmillaan suurin piirtein samat 120 hevosvoimaa, kuin alkuperäisestä Le Rhone 9Ja -moottoristakin.

Jutun mukaan kone on laadukasta käsityötä ja niin se näyttää kuvissakin. 5 000 tuntia raportoidaan koneen rakentamiseen menneen.

Viggen ja Draken lensivät Waddingtonissa

Ruotsin Ilmavoimien Historiallisen lentueen Saab AJS-37 Viggen ja Saab SK-35C Draken kävivät viihdyttämässä kansaa 5.-6.7. Waddigtonin kansainvälisessä lentonäytöksessä. Lentonäytöksessä lensi myös Folland Gnatit G-MOUR ja G-TIMM.

Kaksipaikkainen P-40 lentää Kaliforniassa

Buffalossa tiensä yksipaikkaisena P-40 -hävittäjänä aloittanut kone osallistui toiseen maailmansotaan aluksi Uudessa-Guineassa ja myöhemmin Iron Rangen korjausvarikolla Queenslandissa Australiassa. Siellä kone meni pahaan kuntoon lentoonlähtöonnettomuudessa 15.2.1944 ja ohjaaja luutnantti Marion Hawke sai surmansa. Kone paloiteltiin käyttökelposiiin osiin ja hylättiin.

Koneen löysi Charles Darby vuonna 1973. Lukuisien omistajanvaihdosten jälkeen projekti päätyi osittain entisöitynä 151 000 dollarilla Chris Prevostille vuonna 2000. Tämän jälkeen Chris alkoi haalia puuttuvia osia koneeseen milloin mistäkin.

C Reed sai Chris Prevostin innostumaan rakentamaan koneesta kaksipaikkaisen Curtiss TP-40N -harjoituskoneen. Kone valmistui vuodenvaihteessa 2008/2009 ja teki ensilentonsa 24.1.2009.

Nykyään Chrisin TP-40N on ainoa kaksoisohjaimilla varustettu P-40, joka on vuokrattavissa. Kone pitää majaansa Schellvillessä lähellä Sonomaa Kaliforniassa.

FlyPast 9/2014

Battle of Britain -elokuvan koneita myytävänä!

Platinum Fighters Teksasista myy kuutta Battle of Britain -elokuvassa esiintynyttä konetta. Koneista neljä on yksipaikkaisia Hispano HA-1112-M1L Buchóneita, jotka myydään tarjousten perusteella. Kaksipaikkaisesta HA-1112-M4L Buchónista pyydetään 3 miljoonaa dollaria ja Vickersin rakentamasta Supermarine Spitfire IXb:stä 2,5 miljoonaa dollaria.

Buchónit ovat lentäneet viimeksi vuonna 1968 ja Spitfire vuonna 1973. Lisätietoa: www.platinumfighters.com. (Myös Aeroplane:n syksyn 2014 numerossa on juttua aiheesta).

Tanskalaiset entisöivät Fairey Fireflyn

Stauningin Ilmailumuseo Tanskassa on aloittanut Fairey Firefly TT.1:n entisöinnin. Tanskan Kuninkaalliset Ilmavoimat osti aikanaan viisi Fireflytä, jotka myöhemmin myytiin Ruotsiin. Tanskaan palautunut yksilö SE-CAW lensi viimeksi siviilitöissä mutta tullaan todennököisesti palauttamaan sotilasasuun.

Viggen patsastelee Kallingessa

Saab JA37 Viggen 37440 on nostettu jalustalle Kallingen kylässä Etelä-Ruotsissa, jossa sijaitsi F 17:n tukikohta. 30.5.1989 ensilentonsa tehnyt koneyksilö palveli ensimmäiset kymmenen vuotta F 21:ssä Luulajassa, josta se siirrettiin F 17:ään, jossa koneella lennettiin vielä 134 tuntia. Lopuksi kone palveli F 4:ssä Östersundissa, kunnes eläköityi 9.11.2004 kaikkiaan 1 419 lentotunnin jälkeen

Piknikalueelle pystytetty Viggen sai ennen jalustalle nostamista säänkestävän maalauksen.

Feikki-Junnu Krakovan ilmailumuseon ulkoalueelle

Ju-52/3m "White 9" on siirretty Duxfordista Krakovaan, missä kone on näytteillä ulkoalueella. Kone on oikeasti vuonna 1946 Ranskassa valmistunut Amiot AAC.1 Toucan, joka palveli ensin Ranskaa ja sen jälkeen Portugalia 1960-1971. Tämän jälkeen kone lahjoitettiin Imperial War Museumiin Duxfordiin. Kone on maalattu markkeeraamaan saksalaista kuljetuskonetta.

C-47A Skytrain sai filmiroolin

Douglas C-47A Skytrain N147DC on saanut roolin Helen Millerin tähdittämässä elokuvassa Woman of Gold ja kone on maalattu edustamaan Köln Flugdienstin D-AQOR -konetta. Elokuvaa filmataan Shorehamin kentällä Länsi-Sussexissa. Shorehamin lentoasema on saanut kunnian esittää Wienin lentoasemaa.

Lentävät Legendat

Otsikolla Sotakoneiden taivas otsikoitu juttu kertoo näyttävin kuvin Duxfordin viikonlopusta 12-13.7.2014, jolloin ilmassa olivat vanhat sotakoneet: P-40C, Gloster Gladiator II, P-26A, Messerschmittejä sijaistavat Buchónit Saksan väreissä, P-51D ja neljä Spitfire I:tä ... muun muassa. (Myös Aeroplane Syksy/2014 -numerossa on näyttäviä kuvia Duxfordista).

Warbirds International 9/2014

100 %:sti entisöity Bell P-63 Kingcobra

Michael O'Learyn kirjoittamassa jutussa kerrotaan tarina, kuinka Frank Bowman ja Square One entisöivät lentokuntoon P-63 Kingcobran.

Vuonna 1946 nykyiselle Chinon lentokentälle oli koottu 1906 myytävää lentokonetta, joita myytiin käteisellä 500 dollarin hintaan. Noiden joukossa ei montaa Kingcobraa ollut mutta yhden P-63A:n (s/n 42-69021)osti Ken Kay -niminen mies, joka palkkasi 18-vuotiaan lentäjän lentämään koneen Van Nuysin kentälle. Laskussa kaikki kolme rengasta räjähtivät...

Kone rekisteröitiin tunnukselle NX90805 ja kone seisoi lennonjohtotornin vieressä vuosia. Omistajat vaihtuivat, maalia lisättiin pintaan mutta siellä kone seisoi 1950-luvulta 1980-luvulle. Vuonna 1992 koneen osti britti Doug Arnold mutta hänen kuolemansa jälkeen kone oli jälleen myytävänä 1996.

Tuossa vaiheessa Frank Borman osti lähes täydellisen mutta entisöimättömän koneen. Square Onen hallissa voitiin todeta, että 80-85 % koneen laitteista oli säilynyt. Huolellisen entisöintityön jälkeen kone saatiin yhtä hyvään kuntoon, kun se aikanaan oli ollut rullatessaan ulos Bellin tehtaasta. Kone lensi jälleen helmikuussa 1998, lentäjänä Frank Bowman. Kone myytiin vuonna 2003 John Bagleylle Idahoon, jossa se lentää edelleen.

Artikkeli aloitti tarinoiden sarjan, jossa nostetaan esiin "Suuria Entisöintejä", jotka ovat aikanaan asettaneet rimaa muille entisöintiprojekteille.

Aeroplane 8/2014

Elokuun teemana näyttää olleen English Electric Lightning.

Kymmenen Dakotaa Normandiassa

Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhlallisuuksiin Cherbourgissa osallistui kymmenen Dakotaa, niiden joukossa Airveteran Oy:n omistama ja DC-yhdistyksen operoima OH-LCH eli "Hotelli". Jutussa koneen tyyppi ei ole kuitenkaan Douglas DC-3, vaan Douglas C-53C Skytrooper.

P-64-replika

Military Aviation Museum on hankkinut North American P-64 -replikan (NX22518). NA-16 -harjoituskoneeseen perustuva hävittäjä oli aikoinaan tarjolla Suomellekin mutta konetta myytiin NA-50-mallimerkinnällä seitsemän kappaletta Perulle ja kuusi NA-68-merkinnällä Siamille; viimeksi mainitut otettiin kuitenkin Yhdysvaltain Ilmavoimien käyttöön merkinnällä P-64. Yksi alkuperäinen P-64 löytyy Experimental Aircraft Association AirVenture -museosta Oshkoshista ja yksi P-50 yksi Perun ilmailumuseosta Limasta.

Heinkel He 115:n konservointi etenee

28.12.1942 uponneen Heinkel He 115:n keulaosa on otettu pois vesitankista, jossa sitä on säilytetty nostamisestaan asti vuonna 2012. Korroosio näyttää muodostuvan suureksi haasteeksi. Konetta on pesty saippualla ja suojeltu Lanoliini-öljyllä. 

IL-2

Kaksisivuisessa jutussa James Kightly käy läpi Iljushin IL-2 -maataistelukonetta mm. kahden sodanaikaisen pilotin näkökulmasta.

Hawker Hurricane Mk I:n entisöinti lentokuntoon

Richard Paver kertoo Hawker Hurricane Mk I (R4118/G-HUPW) restauroinnista. Vuonna 1940 valmistunut kone, jolla Bob Foster ampui alas kolme viholliskonetta, laivattiin vuonna 1942 Intiaan, mistä Peter Vacher löysi koneen vuonna 1982. Kone onnistuttiin hankkimaan vasta vuonna 2001 Englantiin, missä koneen restaurointi aloitettiin Mildenissä sijaitsevassa Hawker Restorationsissa. Kone teki ensilentonsa uudelleensyntyneenä 23.12.2004.

Aviation News 8/2014

Everts Air Cargo hankki DC-6:n

Everts Air Cargo hankki Douglas DC-6 -koneen (N501XP). Aiemmin Conairilla (C-GKUG) käytössä ollut kone lennettiin 6.6.2014 Abbottfordista Kanadasta Paine Fieldin kautta Fairbanksiin Alaskaan, jossa sijaitsee yhtiön huoltokeskus.

Venäläinen Spitfire Hangar 11:lle

North Wealdissa toimiva Hangar 11 on saanut Supermarine Spitfire IX (PT879):n rungon ja pyrstön Airframe Assembliesilta. Hangar 11:n on tarkoitus entisöidä kone lentokelpoiseksi yhtä aikaa toisen Spitfire -projektin (PR XI, PL965) kanssa. Kone toimitettiin toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoon, jossa kone vaurioitui lentotaistelussa keväällä 1945. Eräs maanviljelijä otti osat talteen ja Hangar 11 osti koneen jäännökset vuonna 2001. Valmistuttuaan kone tullaan maalaamaan Neuvostoliiton väreihin.

Lentävä Dragon Rapide

de Havilland DH.89A Dragon Rapide (G-AHAG) on saanut todistuksen lentokelpoisuudestaan 40 vuoden tauon jälkeen. Scillonia Airwaysin väreihin maalattu kone teki debyyttinsä 15.6.2014 Wellsbourne Mountford Classic Wings & Wheels -tapahtumassa Warwickshiressä.

Puolan Su-22 -hävittäjät

Piore Butowskin kuusisivuisessa jutussa hahmotetaan Sukhoi Su-22 -hävittäjien roolia 1980-luvulta nykypäivään saakka.

Flight Journal 8/2014

Flight Journalin elokuun numeron teemana on Normandian maihinnousu.

Kun Englannista loppui musta maali...

Henkilökohtaisesti mielenkiintoisin juttu koski Normandian maihinnousun yhteydessä koneisiin maalattuja "maihinnousuraitoja". Liittoutuneiden päämaja määräsi maalaamaan kolme valkoista ja kaksi mustaa raitaa koneiden siipien ja rungon ympäri; yksimoottorisiin koneisiin riitti 18-tuumaiset (457 mm) ja isompiin 24-tuumaiset (610 mm) raidat.

Maali, pensselit ja aika oli loppua, sillä yllätyksen säilyttämiseksi raidat sai maalata vasta 5.6.1944. Maalia tarvittiin 85 000 gallonaa (386 000 litraa) ja siihen meni koko Englannin valkoinen ja musta maali - eikä edes riittänyt. Mustaan sekoitettiin muita tummia värejä maalin jatkamiseksi. Myös maaliruiskuista ja pensseleistä oli pulaa ja lopulta maalia levitettiin jopa lattiamopeilla. 

Lopulta maihinnousuraitoja maalattiin siipien ja rungon alapuolelle myös sellaisiin koneisiin, jotka eivät osallistuneet edes Normandian maihinnousuun. Näin tehtiin, jotta omat koneet välttyisivät omalta ilmatorjuntatulelta.

FlyPast 8/2014

FlyPast 8/2014 on Mosquito-teemanumero. Muutakin mielenkiintoista löytyy.

Spitfire I myytävänä

Mark One Partnersin omistama harvinainen Supermarine Spitfire Ia P9374 (G-MKIA) on myynnissä. Calalaisin rantahietikoista 1980 löytyneen koneen restauroi Historic Flyingin Ltd ja konetta myy Aircraft Restoration Corporation (ARC). ARC myt pois myös kolme pitkäaikaista entisöintiprojektiaan: Spitfire I:n (P9373) ja kaksi Seafireä, Mk III (RX168) ja Mk II (MB293). Tosi tarrkoituksella tehdyt tarjoukset ovat tervetulleita...

Curtiss P-40C Warhawk Duxfordiin

The Fighter Collection Duxfordissa sai 9.6.1940 vahvistuksen Atlantin takaa, kun "hopeinen" Curtiss P-40C Warhawk saapui osina. Kone koottiin ja sen tarkoitus oli ehtiä lentämään Cambridgeshiren Flying Legends -lentonäytöksessä 12.-13.7.2014.

Skytrain Yhdysvalloista Englantiin

Tradewind Aviationin Douglas C-47 Skytrainin (N74589) on tarkoitus lentää Yhdysvalloista Gröönlannin ja Reykjavikin kautta Isoon-Britanniaan osallistuakseen useisiin Normandian maihinnousua juhlistaviin näytöksiin.

Skytrain vaihtoi omistajaa Kanadassa

The Canadian Warplane Heritage Museum on ostanut Douglas C-47 Skytrainin (C-GRSB) 23.5.2014. Kolme vuotta maassa ollut mutta lentokelpoiseksi korjattu Normandian maihinnousun veteraani on tarkoitus entisöidä sodanaikaiseen Kuninkaallisten Ilmavoimien asuun.

Kentissä entisöidään Merlin-moottoreita

Kaksi Rolls-Royce Merlin III -moottoria on saapunut Medway Aircraft Preservatiopn Societyn pajalle Rochesterin lentokentän kupeeseen Kentissä. Todennäköisesti alunperin Fairey Battlessa olleet moottorit entisöidään Biggin Hillissä majaansa pitävälle Spitfire Companylle. Työ kestää 18 kuukautta.

"He 111" entisöidään näyttelykuntoon

Saksalainen Militärhistorisches Museum (MHM) on aloittanut Espanjassa rakennetun CASA 2.111B -pommikoneen entisöinnin näyttelykuntoon Gatowissa. Tarkoitus on saada kone näytteille Rotterdamiin, kun kaupungin pommituksesta tulee kuluneeksi 75 vuotta vuonna 2015. Koneen on tarkoitus päätyä MHM:n näyttelyyn Dresdeniin vuonna 2016.

Pitkään varastoituna ollut alunperin Espanjan ilmavoimien kone on Battle of Britain -elokuvan veteraani ja siksi se on maalattu esittämään Heinkel He-111 -konetta G1+AD.

Kymmenen vuotta Bristol Blenheim I:n entisöintiä

Yli kymmenen vuotta sitten - tarkasti ottaen 19.8.2003 - The Spirit of Britain First -nimeä kantanut Bristol Blenheim vaurioitui laskussa Duxfordissa. Kone vaurioitui lähes poistokuntoon: moottorit ja potkurit vaurioituivat, takarunko katkesi taka-ampumon kohdalta, siiven johtoreunat vaurioituivat ja ohjaamo painui kasaan.

Koneen omistaja Graham Warner totesi, että hänelle riitti ja nosti vakuutusrahat. Koneen hylky jäi Aircraft Restoration Companylle (ARC), joka kokosi ammattilais- ja vapaaehtoisjoukon pitkäaikaiseen entisöintiprojektiin.

Komeem hylky oli nelosversiota mutta ARC:n haltuun oli aiemmin tullut Blenheim I:n keula, joka oli aiemmin ollut muutettuna autoksi. Kaikki ykkösmallin keulan osat olivat kuitenkin tallessa ja ne varastoitiin odottamaan mahdollista tarvetta. Nyt se tuli, kun entinen Blenheim IV päätettiin entisöidä Blenheim I:ksi, tarkemmin sanottuna sen yöhävittäjäversioksi.

Kone tullaan kunnostamaan lentokuntoiseksi ja se tulee operoimaan Duxfordissa käsin. Viisisivuinen juttu kertoo loput.

Wardbirds International 7-8/2014

Suihkukoneveteraanilla Jäämeren yli

Richard Hessin ja Paul Keppelerin jutussa lennetään Canadair CT-133 Silver Star -suihkukone Norjaan. Norjassa kone osallistui Bodön ja Stavangerin Solan ilmailunäytöksiin.

Aviation News 7/2014

RIAT

Kuusisivuisessa jutussa Dino Carrara haastattelee Royal International Air Tattoon toimitusjohtajaa Tim Princeä. Jutun kuvituksessa on sellaisia otoksia vuosien varrella, joita on enää mahdoton toistaa, kuten 9-koneisen Red Arrowsin muodostelmalento Concorden kanssa...

The Fighter Collection

Viisisivuisessa jutussa Dino Carrara esittelee Duxfordissa toimivan The Fighter Collectionin lentävää kalustoa kalustoa. Kunnioitusta herättävä lista sisältää Corsairin, Bearcatin, Wildcatin, Sea Furyn ja parin Spitfiren lisäksi suomalaisittain kiinnostavat Curtiss Hawkin ja Curtiss Warhawkin sekä Gloster Gladiatorin. 

Työn alla on mm. Bristol Beaufighter, joka lentää kunhan jostain löytyy Hercules-moottorit...

FlyPast 7/2014

Hurricane Australiaan

Kanadasta laivalla Panaman kanavan ja Uuden-Seelannin kautta lähetetty kanadalaisvalmisteinen Hawker Hurricane XII C-FDNL on saapunut Sconesiin Uuteen Etelä-Walesiin Australiaan. Kone kuljetettiin erikoisvalmisteisessa teräslaatikossa potkuri ja peräsinpinnat erikseen pakattuina.

Kone on maalattu edustamaan tunnuksella P2970 lentänyttä konetta, jolla lensi Geoffrey Page vuonna 1940. Page joutui alasammutuksi 12.8.1940 ja paloi pahoin.

Kone kootaan, koelennetään ja rekisteröidään Australian siviilikonerekisteriin.

Lentävä Mukelo Norjaan

Norjalaispariskunta Mette ja Kenneth Aarkvisla ovat ostaneet Puolassa rakennetun MiG-15UTI -koneen (SB Lim-2 N104CJ) ja kuljetuttavat sen Norjaan. Kone on Puolan ilmavoimilta vapautumisen jälkeen ollut siviiliomistuksessa Yhdysvalloissa. Koneen entinen omistaja, Clint Burke, on pitänyt koneen lentokuntoisena, vaikka koneella onkin vain rullailtu muutaman viime vuoden aikana.

Kone tulee liittymään mm. Vampireilla lentäväänNorwegian Air Force Historical Squadroniin. Nyt vihreään pohjamaaliin maalattu kone tulee saamaan Neuvostoliiton värit Norjassa. Kone tullaan näkemään kylmän sodan aikaa kuvaavissa ilmataistelunäytöksissä yhdessä Vampire-hävittäjien kanssa.

Tiger Moth -kolmikko valmiina toimintaan

Kevin Crumplin on saanut valmiiksi kolmen de Havilland Tiger Mothin entisöinnin Henstridgessä. Kolmikko esiteltiin yleisölle 21.4.2014. Kolmikon koneista vanhin on valmistunut 1935 ja uusin vuonna 1943. Koneet on entisöity sodanajan ulkoasuun ja standardeihin.

Bell P-63A Kingcobra valmistumassa lentokelpoiseksi

24.2.1944 Niagara Fallsissa valmistunut P-63A Kingcobra 42-68941 on entisöitävänä lentokuntoon. Kone seisoo jo omilla laskutelineillään ja odottaa Allison-moottorin asennusta. Entisöintityö alkoi jo vuonna 1999 ja koneen toivotaan valmistuvan lentokuntoiseksi vielä kuluvan vuoden aikana. Kone tulee liittymään aikanaan Commemorative Air Forcen Dixie Wingiin.

DC-3C tuhoutui

Douglas DC-3C HK-4700 on tuhoutunut San Vicente del Caguánin lähellä Kolumbiassa 8.5.2014. Koneessa olleet kaksi miehistön jäsentä ja kuusi matkustajaa menehtyivät.

Konetta operoi Aliansa Colombia mutta kone lensi aiemmin Euroopassa C-47:nä tunnuksella N47FK ja nimellä Fifi Kate. Tuolloin kone piti tukikohtanaan Aviodromen ilmailumuseota Hollannissa.

DC-3 pääsee takaisin lentoon

Air Atlantiquen DC-3 G-ANAF (ent. KP220, N107GP) on valmistunut peruskorjauksesta Coventryssä ja pääsee taas lentoon. Vuonna 1944 rakennettu kone on sisarkoneensa (G-AMPY) tavoin toiminut meri- ja rajavalvontatehtävissä. Matkustajalentoja koneella on tehty viimeksi vuonna 2008.

Suomalainen MiG-21 kuvissa väärin tunnuksin

English Electric Lightningiä käsittelevän jutun yhteydessä on kolmen konetyypin (Lightning F.6, F-104G Starfighter ja MiG-21 bis) vertailu. MiG-21:tä esittävässä kuvassa on Suomen väreihin maalattu kone tunnuksella MIG-130. Kuvatekstin mukaan "Suomen ilmavoimien Mikoyan-Gurevich MiG-21bis 'MIG-130' piti tukikohtanaan Kuopio-Rissalaa vuonna 1980". Wikipedian mukaan 18 kyseistä konetyyppiä saapuikin maahamme vuonna 1980 mutta koneen tunnus oli MG-130. Konehan on tällä hetkellä Verkkokauppa.com:n myymälän kattotasanteella Helsingin Jätkäsaaressa.

Aeroplane 7/2014

Gnat-kolmikko

Dan Tye kirjoittamassa aukeaman kokoisessa jutussa kerrotaan Gnat Display Teamin tarinaa. North Wealdia tukikohtanaan pitävä on saanut kolmannen Folland Gnat Trainerin lentokuntoiseksi ja harjoittelee kolmen koneen muodostelmalentoesityksiä. Koneet ovat G-RORI/XR538, G-TIMM/"XS111" ja G-MOUR/"XR992". Ensin mainittu lentää 4. Flying Training Schoolin punavalkoisissa väreissä, toinen Red Arrowsin punaisissa ja viimeksi mainittu lentää keltaiseksi maalattuna.

Gnat Display Teamissa lentävät Kevin Whyman, Chris Heames ja Mark Fitzgerald. Tiimi on varattu jo kuuteen ilmailunäytökseen, mm. 21.-22.6. järjestettyyn Essex Military Festivaliin ja 9.8.2014 järjestettävään Belfast Air Show:hun.

Junkers Ju-88

Aeroplane julkaisi aukeaman kokoisen harvinaisen kuvan Englannissa tutkittavana olevasta Junkers Ju-88 -pommikoneesta. Kuvan on otattanut todennäköisesti kuvassa esiintyvä henkilö ehkäpä muistoksi sodan aikana. Lehden mukaan kuva on ladattavissa taustakuvaksi osoitteessa www.aeroplanemonthly.com mutta ainakaan 26.6.2014 taustakuvat eivät ko. verkko-osoitteessa olleet vielä ladattavissa.

Aviation News 6/2014

Intian DC-3 takaisin ilmaan

Douglas DC-3 (N347DK, c/n 32820) saapui Cotswoldiin 2011 restauroitavaksi Intian ilmavoimien Vintage Flightiä varten. Kembleläinen Vintage Flyers poisti koneesta ulkopuolen maalauksen ja lisäsi Intian kansallisuustunnukset mutta sitten työ hidastui ja keskeytyi, kun yrityksen toiminta hiipui vuonna 2013. Koneen loput työt otti hoitaakseen C2 Aviation, jonka ilmoituksen mukaan Dakota on tarkoitus saada vielä kuluvana vuonna ja mukaan lentotoimintaan vuoden tai kahden sisällä, ennenkuin mitään pidemmällä tähtäyksellä olevia päätöksiä voidaan tehdä.

Soesterberg muuttaa

Hollannin ilmailumuseo Soesterbergissä muuttaa uusiin tiloihin. Muutto alkoi 24.3.2014. Suurten koneiden muutto jää viimeiseksi ja jotkut koneet tullaan varastoimaan. Muuttomatka uuteen Military Aviation Museumiin ei ole pitkä.

Warbirds International 6/2014

Suomalaisittain kiinnostavin artikkeli koski MiG-29 -hävittäjien siviilikäyttöä

Siviili-MiG-29 lentää Yhdysvalloissa

Länsimaiset ilmailupiirit näkivät MiG-29-hävittäjän ensimmäistä kertaa Suomessa (Kuopion ilmailunäytöksessä 2.7.1986) ja sen jälkeen mm. Farnboroughissa 1988 ja Le Bourgetissa 1989, jolloin yksi MiG-29 tuhoutui lentoonlähdössä.

Yhdysvaltojen ilmavoimat pääsivät kokeilemaan MiG-29:tä vasta, kun Saksojen yhdistymisen jälkeen Luftwaffe sai käyttöönsä Itä-Saksan kalustoa. Luftwaffe laittoi kuntoon kaksi yksipaikkaista ja kaksi kaksipaikkaista MiG-29:ää. Koneilla lennettyjen testien tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin Naton hävittäjät pärjäävät MiG-29:tä vastaan. Tulosten kerrotaan olleen shokki, sillä MiG-29:t ampuivat alas F-15- ja F-16-hävittäjät usein jo ennen, kuin näkivät vastustajansa tutkassaan. Kokemuksien perusteella onnistuttiin parantamaan taktiikkaa MiG-29:ää vastaan ennen Persianlahden sotaa.

Yksi Luftwaffen MiG-29:tä jäi Yhdysvaltoihion elokuuhun 1992 saakka. Vuonna 1997 Yhdysvallat puolestaan osti Moldovalta 21 MiG-29-hävittäjää osana ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli "vapauttaa" epävakaat valtiot edistyksellisistä aseista. Kaikkiaan MiG-29:tä oli ainakin 30 valtion käytössä. Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen rahapula pakotti ilmavoimat tekemään kaksipaikkaisilla MiG-29:illä yleisölennätystä ulkomaisen valuutan keräämiseksi.

Flying Heritage Collectionin kaksipaikkainen MiG-29UB on peräisin Ukrainan ilmavoimista, joka poisti koneen käytöstään vuonna 2005. Kone ostettiin ja siirrettiin Yhdysvaltoihin. Kone entisöitiin ja pääsi uudelleensyntyneenä ensilennolle 23.1.2011 tunnuksella N29UB (Punainen 64). Koneella on lennetty sen jälkeen useaan kertaan ja ilmasta-ilmaan-kuvauksiin tarvittiin Norjan ilmavoimien entinen F-5B.

Aeroplane 6/2014

Lehden pääteemana on 70 vuotta sitten tapahtuneen Normandian maihinnousun alkupäivä eli D-Day.

Pembroke lentää jälleen

Kaksi vuotta St. Athanissa Etelä-Walesissa lentämättömänä viettäneelle Percival Pembroke C.1:lle (G-BNPH) on tehty perushuolto ja kone lentää jälleen. Koneen uusi omistaja Mark Scott vieraili entisen omistajan Andrew Dixon kanssa koneella Duxfordissa 28.3.2014. Scottin mukaan St. Athan pysyy jatkossakin Pembroken ja kone on käytettävissä kauden ilmanäytöksiin.

Britannian vanhin Bell 47 näyttelyyn

77 vuotta rakentamisensa jälkeen Britannian vanhin Bell 47 -helikopteri on tuotu Armourgeddonin sotamuseoon Leichesterhiressä Englannissa. Tätä ennen kopteri oli ollut pitkään varastoituna Cranfieldissä ja kopterin lennosta on aikaa 25 vuotta.

Buffalossa toukokuussa 1947 sarjanumerolla 40 valmistunut helikopteri oli alunperin mallia 47B mutta konvertoitiin vuonna 1951 malliin 47D-1. Kopteri oli pitkään Alaskassa ja vietiin vuonna 1962 Isoon-Britanniaan, jossa sillä oli monta perättäistä omistajaa. Kopteri on nyt näytteillä sotamuseossa 40 muun sotilasajoneuvon joukossa. Kopterissa on alkuperäiset puiset roottorinlavat.

Lentokelpoisia Gnatteja North Wealdissa

Aeroplanessa on sivun juttu Heritage Aircraft Trustin lentokelpoisena pitämästä Folland Gnat T.1 -koneesta (XP504/G-TIMM). Kone kuuluu kolmikoneiseen Gnat Display Teamiin, jonka muut koneyksilöt ovat jutun mukaan XR538/G-RORI ja XR992/G-MOUR.

Syksyllä 1962 ensilentonsa lentänyt kone toimi koulukoneena syksyyn 1979 saakka, jolloin BAe Hawkit korvasivat ne lopullisesti. XP504 siirrettiin RAF Haltoniin, jossa koneesta pidettiin hyvää huolta sen toimiessa opetusvälineenä ilmavoimien teknillisessä koulussa. Koneen entisöinti lentokuntoon aloitettiin 1990-luvun alussa ja helmikuussa 1992 kone sai siviilitunnuksen G-TIMM. Kone esiintyi useissa ilmanäytöksissä 1990-luvulla maalattuna tunnuksin XM693. Myöhemmin alkuperäinen XM693 peri takaisin tunnuksensa ja XP504 maalattiin XS111-tunnuksiin. Kone maalattiin kokonaan uudelleen vuonna 2013 ja lentää nyt alkuperäisillä tunnuksillaan Gnat Display Teamissa.

FlyPast 6/2014

Myös FlyPast-lehden kesäkuun numeron teemana on 70 vuoden takainen D-Day.

Uusi lentävä Hurricane tulossa Eurooppaan?

Kanadassa rakennettu Hawker Hurricane X (AM274) on siirretty Yhdysvalloista Eurooppaan, jossa sen uusi omistaja suunnittelee koneen kunnostamista lentokelpoiseksi.

Koneen edelliset omistajat, Johan ja Heather Norman, aloittivat koneen entisöinnin vuonna 2004 mutta laittoivat sen myyntiin kesällä 2013 saadakseen tilaa Ryan NYP "Spirit of St. Louis" uustuotantokoneelleen.

de Havilland Dragon Rapide lentää jälleen!

Maurice Rolfen omistama de Havilland Dragon Rapide (VH-UXZ) lensi 28.3.2014 kolmen vuosikymmenen jälkeen Melbournen Moorabbin lentokentällä Australiassa.

Vuonna 1944 rakennettu kone palveli ensin Kuninkaallisissa Ilmavoimissa, kunnes myytiin siviiliin vuonna 1947. Sen jälkeen kone palveli useita omistajia, kunnes kärsi vuonna 1969 niin pahoja vaurioita, että "vedettiin pysyvästi pois käytöstä" vuonna 1970.

Purettu kone vietiin Australiaan 1970-luvun lopulla. Maurice Rolfe osti koneen vuonna 1982 ja aloitti seuraavana vuonna 30 vuotta kestäneen entisöintiprojektin. Kone lentää Australian National Airwaysin 1930-luvun väreissä.

Lentävä Polikarpov Po-2

Iso-Britanniassa on saatu vuonna 2011 lentokuntoon Polikarpov Po-2 (G-BSSY). FlyPast-lehti kertoi koneen tarinan kolmisivuisessa jutussa. Vuonna 1944 Neuvostoliitossa rakennettu kone annettiin vuonna 1946 Jugoslavialle, jossa konetta käytettiin ilmasotakoulussa kuutisen vuotta. Vuonna 1952 kone siirrettiin siviiliin lentokerhokäyttöön. Vuonna 1958 kone siirrettiin Federal Aircraft Centre:en. Vuonna 1979 kone lahjoitettiin Jugoslavian kansallismuseoon.

Vuonna 1990 museo päätti luopua koneesta ja koneen osti brittiläinen keräilijä Jim Pearce. Kone lähetettiin Seattleen entisöintiä varten ja vuonna 2000 edelleen Uuteen-Seelantiin, jossa entisöintityötä jatkettiin. Kone otettiin osaksi the Shuttleworth Collectionia vuonna 2004.

Old Wardenissa koneeseen tehtiin uudet siivet ja myös moottoripukki kaipasi korjaamista. Kone on maalattu Neuvostoliiton sodanaikaisiin väreihin. Kone on nykyään suosittu esiintyjä ilmailunäytöksissä.

Aeroplane 5/2014

Arlandan ilmailumuseo vaihtaa omistajaa

Arlandan ilmailumuseo siirtyi Ruotsin liikennehallinnon (Trafikverket) omistukseen tammikuun 2014 lopussa. Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluu 55 lentokonetta, joista reilut 30 on Arlandassa ja loput lainattuina muihin ilmailumuseoihin. Tällä hetkellä museo on avoinna vain tiistaisin ja torstaisin klo 10 - 15 mutta aukioloaikoja ollaan laajentamassa myös viikonlopuille.

Fokker C.X. Soesterbergin sotamuseon vetonaulaksi

Vuosia sitten alkanut ja monia takaiskuja kokenut Fokker C.X -koneen entisöinti ATN Aircraft Divisionin pajoilla Hoogeveenissä on valmistumassa kuluvana vuonna. Suomalaistakin tukea saanut projekti - yksi Keski-Suomen Ilmailumuseon C.X-rungoista oli lainassa mallina projektilla - tulee valmistumaan kuluvana vuonna.

Hollannin Ilmailumuseon Camp van Zeistissä lähellä Soesterbergiä ja Hollannin Armeijan museon Delftissä yhdistäminen kulminoituu uuden pinta-alaltaan 26 000 neliömetrin laajuisen Hollannin Sotamuseon avaamiseen Soesterbergissä lokakuussa 2014. Kestler-moottorilla varustettu Fokker C.X tulee olemaan yksi uuden sotamuseon vetonauloista.

95 vuotta sitten museoitu kone palaa museoon Ruotsissa

Carl Cederström osti vuonna 1913 Donnet-Lévêque -amfibiokoneen Ruotsiin mutta luovutti sen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914 laivaston ilmavoimille. L II -tunnuksen saanut kone oli laivaston käytössä vuoteen 1918, jolloin koneella oli lennetty 131 tuntia. Kone lahjoitettiin jo vuonna 1919 Tukholman Merimuseolle, joka luovutti sen edelleen 1930-luvulla Tekniikan Museolle, jossa kone oli näytteillä vuosina 1938 - 1983.

Tämän jälkeen harvinainen kone otettii pois näyttelystä ja varastoitiin. Vuonna 1997 kone siirrettiin Ilmavoimien Museolle, joka vuonna 2010 aloitti koneen neljä vuotta kestäneen entisöinturakan. Kone entisöitiin vapaaehtoisvoimin ja se valmistui syksyllä 2013 ja on nyt nähtävillä.

FlyPast 5/2014

Douglas DC-10:n kaupalliset matkustajalennot ovat historiaa

Biman Bangladesh Airlinesin DC-10 (S2-ACR) vei koneellisen koneellisen ilmailunharrastajia tunnin mittaiselle huvilennolle Birminghamin lentokentältä 24.2.2014. Lennosta muodostui konetyypin 43-vuotisen uran viimeinen matkustajalento. 26-vuotias juhlakone ehti itse lentää 80 000 tuntia, ennenkuin palasi 25.2.2014 Bangladeshin Dhakaan, jossa kone romutettiin.

DC-10-koneita lentää edelleen Yhdysvaltain ilmavoimissa KC-10-tankkereina mutta muutamia löytyy myös Hollannin ja Bolivian ilmavoimista sekä muutamilta yksityisiltä lentoyhtiöiltä, jotka lentävät sopimuslentoja ilmavoimille.

Ruotsalainen Puss Moth lentokuntoiseksi?

Ruotsalaiset Curt ja Stefan Sandberg sekä Håkan Wijkander entisöivät de Havilland D.H.80A Puss Mothia (SE-AFH) lentokuntoiseksi. Koneen siivet ovat jo valmiit ja koneen odotetaan tulevan lentokuntoiseksi vielä kuluvan vuoden aikana.

Koneen ensimmäinen omistaja, Maxwell H. Findlay, voitti koneella Belgian Coupe Challengen vuonna 1930. Vuonna 1936 kone ostettiin Ruotsiin ja vuonna 1939 Nils Thüring sillä vaimonsa kanssa kuherruskuukauden aikan pitkin Eurooppaa vieraillen 15 maassa. Sodan aikana konetta käytettiin ilmatorjunnan tähtäysharjoitusmaalina. Vuonna 1952 kone varastoitiin peräti 47 vuodeksi.

Omistajien tavoitteisiin kuuluu lento Lontoosta Uuteen Seelantiin lokakuussa 2015.

Aeroplane 4/2014

Etelänapamantereella kaputin tehnyt Douglas DC-3T on pelastettu

Potkuriturbiinein varustettu DC-3T vaurioitui pahoin lentoonlähdössä Holtanna-jäätiköllä joulukuussa 2012. Kone sakkasi ja putosi jääkenttään, jolloin kone sai merkittäviä vaurioita sekä moottoreihin, siipiin että runkoon. Onnekkaasti miehistö ja 17 matkustajaa selvisivät lähes vahingoitta.

Koneen kunnostyö aloitettiin tammikuussa 2013. Kone saatiin lentokuntoiseksi tammikuussa 2014 ja pitkä monen etapin lento Kanadan Calgaryyn alkoi 10.1.2014. Kone uskotaan saatavan lentokuntoiseksi Etelänapamantereen seuraavan kesän lentokaudelle.

Historiallinen DC-3 on lahjoitettu Teksasiin

Ainoa lentokone, joka on merkitty Yhdysvaltojen kansalliseen historiallisten paikkojen rekisteriin, on lahjoitettu Teksasin ilma- ja avaruusmuseolle. Federal Aviation Association (FAA) lahjoitti 69-vuotiaan vuodesta 2010 varastoituna olleen Douglas DC-3 (N34) -koneen. Kone oli ollut FAA:n käytössä vuodesta 1966 ja varastoituna useita kertoja.

FlyPast 4/2014

Finnish Fantasy

FlyPast -lehden mukaan Philip Lawtonin neljä vuotta sitten ostama vuonna 1943 rakennettu North American T.6 Texan on saanut viime vuonna uuden keltaisen värin ja koneeseen on maalattu myös Finnish Fantasy -kuva neitoineen, lippuineen ja saunavihtoineen koneen NACA-renkaaseen.

Avro Avian Eurostop-ostoskeskukseen Arlandaan

Vuonna 1933 Ruotsiin tuodun Avro Avian IV:n (SE-ADT) entisöinti aloitettiin vuonna 1972 ja se valmistui 1990-luvulla. Nyt kone on ripustettu roikkumaan Eurostop-ostoskeskukseen lähelle Arlandan lentokenttää. Jutun mukaan on todennäköistä, että kone löytää paikan jostain ilmailumuseosta tulevaisuudessa.

FlyPast 3/2014

Duxfordin Blenheim sai moottorit

Duxfordissa entisöidään Bristol Blenheim I -konetta (L6739, G-BPIV). Kone on saanut siipiinsä huolletut Bristol Mercury XX -moottorit, toisen syyskuussa 2013 ja toisen 4.12.2013. Muutenkin projekti on edennyt, kun koneeseen löydettiin juuri Blenheim I:ssä käytettyä Type 1 Teleflex -kaapelia.

DC-3 vaurioitui pahasti Hollannissa

Lelystadin Aviodrome-museon omistama ja hiljattain entisöity Douglas DC-3 (G-AMCA) vaurioitui pahoin Valkenburgissa, kun myrskytuuli hajoitti osan hallista, johon kone oli sijoitettuna. Kone vaurioitui monesta kohtaa, pahiten kärsi pyrstö ja oikea siipi.

DC-3 oli hallissa Soldier of Orange -musikaalin lavasteena. 

Keltainen Gnat nousi lentoon

Gnat Display Team on saanut kolmannen Gnattinsa lentokelpoiseksi. Keltaiseksi maalattu Folland Gnat T.1 (XS102) nousi ilmaan 10.12.2013 North Wealdissa oltuaan "maadoitettuna" vuodesta 2008 saakka.

Argentiinassa restauroidaan Ju-52:ta

Argentiinassa on otettu entisöitäväksi Ju-52/3mge, jonka uskotaan olevan maailman vanhin säilynyt Ju-52.

Vuonna 1934 Dessaussa rakennettu kone oli hetken Lufthansan käytössä ja siirrettiin sen jälkeen tytäryhtiölle Brasiliaan, josta se ostettiin vuonna 1946 Argentiinan ilmavoimien käyttöön. Vuonna 1963 kone lahjoitettiin paikalliselle ilmailumuseolle ja on ollut näytteillä Buenos Airesissa ja Moronissa. Huonoon kuntoon päässyt kone varastoitiin huhtikuussa 2012. Entisöintityö on nyt alkamassa.

Aviation News 2/2014 Incorporating Classic Aircraft

Intian Ilmavoimat luopui viimeisistä MiG-21FL-koneista

Intia luopui viimeisistä MiG-21FL -koneista 11.12.2013. Kalaikundassa järjestetyssä seremoniassa neljä kaikkiaan 15:sta koneesta teki ylilennon. Konetyyppi on ollut vain Kalaikundassa toimineen MiG Operational Conversion Unitin käytössä.

MiG-21:n uudemmat versiot - MiG-21bis, MiG-21M, MiG-21MF ja MiG-21UM - jatkavat käytössä. Lisäksi 125 MiG-21bis-hävittäjää on päivitetty MiG-21UPG-versioiksi konetyypin elinkaaren jatkamiseksi vähintään vuoteen 2019 saakka.

Intia osti kaikkiaan 874 MiG-21-konetta, joista 264 lentää edelleen.

Kapkaupungista Lontooseen kaksitasolla

Vuonna 1928 Mary Heath, jolla ainoana brittinaisella oli kaupallinen siviililentolupakirja, lensi ensimmäisenä yksinlennon pienellä kaksitasolla Kapkaupungista Lontooseen.

Lento on nyt tehty uudelleen, sillä 2.11.2013 lähti Tracey Curtis-Taylor Kapkaupungista kohti Goodwoodia kaksitasoisella Boeing Stearmanilla (N56200). Yksilento päättyi Goodwoodiin 31.12.2013.

Aeroplane 1/2014

Toinen He 115 löytynyt Norjasta

Norjalaisen Limingen-järven pohjasta on löytynyt huomattavan hyvin säilynyt Heinkel He 115. Sukeltajien ottaman videon mukaan takarunko sekä molemmat moottorit, ulkosiivet ja kellukkeet maalauksineen ja merkintöineen ovat säilyneet vajaan 200 metrin syvyydessä.

Koneella tehtiin pakkolasku huhtikuussa 1940 vielä jään peitossa olleelle järvelle ja kone upposi vasta jäiden sulaessa.

Aikaisemmin Hartfjordista löytynyt He 115 nostettiin jo kesäkuussa 2012.

Gloster Gauntlet II

Luigi Caliaro on kirjoittanut kauniisti ilmasta-ilmaan valokuvin kuvitetun jutun maailman ainoasta Gloster Gauntletista, sen historiasta ja ainoasta lentäjästä, Jyrki Laukkasesta.