Jäsenilta houkutteli parisenkymmentä

Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenillassa keskiviikkona 25.2.2015 oli esiintymässä Suomen Ilmailuopiston toimitusjohtaja ja rehtori Juha Siivonen ja aiheena oli Suomen Ilmailuopisto.

Suomen Ilmailuopisto on toiminut vuodesta 2002, jolloin valtio ja Porin kaupunki tulivat mukaan aiemmin Finnairin yksin omistamaan ilmailuopistoon, joka on perustettu vuonna 1985. Tavoitteena oli tarjota valtion järjestämää opetusta ansiolentäjän ammattiin kyvykkäille yksilöille taloudellisesta taustasta riippumatta. Tavoitteena oli saada lentäjiä Suomessa toimiville lentoyhtiöille. Vuosittain valmistuu noin 40 lentäjää; vakinaista henkilökuntaa on 36.

Siivonen esitteli jäsenillassa Suomen Ilmailuopiston koulutusta ja kalustoa. Ilmailuopistolla on tällä hetkellä viisi Cessna 152-, kolme kaksimoottorista Diamond DA42-, kaksi suihkumoottorein varustettua EMB-500 "Phenom 100"- ja yksi Extra 300L -kone, joista viimeksimainittua käytetään virheliikekoulutukseen. Lisäksi opistolla on vielä kaksi BE36 Bonanza -konetta, jotka Diamond on korvannut, ja jotka ovat myynnissä. Kolmas Bonanza on jo myyty. Koneilla lennetään 6 000 tuntia vuodessa; siitä valtaosa kuitenkin Cessna-kalustolla.

Sen sijaan KingAir-koneista on jäljellä enää simulaattori, joka on yhä varsin ahkerassa käytössä. Tuon lisäksi opistolla on EMB-500-, King Air-, EC135- ja DA-42-harjoituslaitteet, viimeksimainittuja kaksin kappalein. Simulaattoritunteja lennetään vuosittain 5  000. Teoriatunteja annetaan vuodessa 1 500.

Lentokoulutus on syklistä. Kun vuonna 2008 Eduskunnassa vaadittiin lentokoulutuksen lisäämistä lentäjäpulan välttämiseksi, vuonna 2013 valitettiin sitä, että Finnairille oli 200 lentäjän jono. Tässä tilanteessa Suomen Ilmailuopisto pyrkii toimimaan pitkäjänteisesti ja estämään esimerkiksi sellaisen lentäjäpulan syntymisen, joka johtaisi Ilmavoimien lentäjien siirymiseen yksityissektorille. Toisaalta lentäjäreservin syntymiseen on reagoitu vähentämällä koulutettavien määrää 30 %:lla.

Finnair on ottamassa lisää lentäjiä jo kuluvana vuonna. Vuodesta 2016 alkaen on Finnairin laivastoon tulossa yksi kaukoliikennekone vuodessa, mikä merkitsee töitä noin 25 lentäjälle lisää vuodessa. Toisaalta yksi kaukoliikennekone tarvitsee kaksi konetta syöttöliikenteeseen, mikä tarjoaa töitä 20 lentäjälle. Kun eläkepoistuma on 10-20 lentäjää vuodessa, yksin Finnairin lisälentäjien tarve on noin 60 vuodessa.

Suomen Ilmailuopiston arvion mukaan Suomessa on noin 200-250 lentäjän reservi. Opiston valmistuneille tekemän kyselyn mukaan valtaosa reservissä olevista lentäjistä on valmis siirtymään vakituiseen lentäjän työhön. ICAO ennustaa lentäjäpulaa vuosina 2020-2030.

Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenilta järjestettiin poikkeuksellisesti Suomen Ilmailumuseon Avia-kabinetissa, johon oli saatu tuolit 48:lle. Tila riitti tällä kertaa hyvin, sillä paikalla oli parisenkymmentä ilmailumuseoyhdistysläistä.

Reino Myllymäki