Vuosikouksessa 2007 palkitut ja perustelut

Kunniajäsen Nro 10 Orvokki Kuortti
Ensimmäisenä suomalaisena naislentäjänä Orvokki Kuortti ohjasi koneensa yli Atlantin London Victoria Airways kilpailussa 1971. Edellisenä vuonna hänet oli palkittu Harmon-patsaalla.

Ensimmäisenä suomalaisena lentäjänä hänet on hyväksytty mm. vuoden 1973 Paris Air Shown näytöslentäjäksi, hän on lentänyt 1-moottorisilla koneilla viiteen maanosaan ja takaisin sekä ylittänyt 1-moottorisilla koneilla Atlantin ilma-aluksen päällikkönä 17 kertaa, joista yksin 9 kertaa. Hän on lisäksi ensimmäinen naislentäjä joka suomessa sai helikopterilentäjän sekä helikopterikouluttajan pätevyyden. Hän on ensimmäinen suomalainen nainen jolle Tasavallan Presidentti on myöntänyt lentokapteenin arvon. Tämä tapahtui 8.7.1983.

Orvokki Kuortti on kohta 40 vuotta jatkuneen lentäjänuransa aikana jatkuvasti edistänyt ja kehittänyt suomalaista lentotoimintaa, erityisesti naislentäjien toimintaa. Hän on yksi suomalaisen naislentotoiminnan keskeinen edelläkävijä, joka ensimmäisenä naisena suomessa sai mm. mittarilentäjän ja lennonopettajan pätevyyden. Kansainvälisessä toiminnassa hänen panoksensa mm. Whirly Girls järjestön johtajistossa ja Euroopan naislentäjien liiton puheenjohtajana on ollut merkittävä. Hän on yksi yhdeksästä suomalaisesta naislentäjästä, jotka perustivat kansainvälisen naislentäjäjärjestön Suomen osaston, The Ninety-Nines inc. International Women Pilots Finnish Section ry:n 1969. Hän toimi kyseisen osaston puheenjohtajana vuosina 1980-1993.

Orvokki Kuortti on esimerkillään, saavutuksillaan ja toiminnallaan lisännyt kiinnostusta ilmailuun ja erityisesti mittarilentoon. Vaatimaton, mutta eritäin ammattitaitoinen Orvokki Kuortti on jo vuosikymmenien ajan toiminut kansainvälisillä areenoilla kunniakkaana esimerkkinä Suomen ilmailun, kansainvälisestikin katsoen, korkeasta tasosta

Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin Orvokki Kuorti on tehnyt monia merkittäviä lahjoituksia, joiden joukossa on mm. hänen lentopäiväkirjojaan sekä Piper PA-28R-180 OH-PJN lentokone, jolla hän on lentänyt eri lentokilpailuissa viiteen maanosaan ja takaisin.

Kunniajäsen Nro 11 Aimo Juhola
Lentokapteeni Aimo Juholalla on poikkeuksellisen pitkä ja menestyksellinen lentäjänura - legendaarisena tiedustelulentäjänä talvi- ja jatkosodasa, Valtion Lentokonetehtaan koelentäjänä sekä Kar-Airin pitkäaikaisena liikennelentäjänä. 1950- ja 1960-luvuilla hän oli avamassa suomalaista charter-liikennettä moniin kaukokohteisiin. Hänen poikkeuksellisimpia lentosuorituksian oli syksyn 1968 avustuslennot sisällissodasta kärsivään Biafraan, mistä hänet seuraavana vuonna palkittiin Harmon-patsaalla.

Kokoneena lentäjänä Juhola on myös toistuvasti ollut lento-onnettomuuksien tutkilautakuntien jäsenenä. Aktiivisen lentäjänuransa jälkeen hän on tarmokkaasti tutkinut Suomen ilmailun historiaa. Juhola on itse julkaissut mm. kirjan Suomen koelentotoiminnasta. Juhola on lisäksi laatinut tutkimuksen Suomen sodanaikaisesta lentotiedustelutoiminnasta.

Aimo Juhola on aktiivisesti tukenut Suomen Ilmailumuseon toimintaa, mm. lahjoittamalla laajaa ilmailuhistoriallista arkistoaan museolle.

Ilmailumuseoyhdistyksen ansiomerkki Nro 80 Eero Aaltio
Pitkäaikaisesta, aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta Ilmailumuseoyhdistys ry:n tiistaikerhossa.
Hän on omalta osaltaan ollut vastaamassa usean vuoden ajan Suomen Ilmailumuseosäätiön lentävän museokoneen, Wassmer Wa54 Atlantic, OH-WAC:n vuosihuolloista.

Ilmailumuseoyhdistyksen ansiomerkki Nro 81 Lauri Halsas
Pitkäaikaisesta ja ammattitaitoisesta toiminasta Ilmailumuseoyhdistys ry:n tilintarkastajana.

Ilmailumuseoyhdistyksen aniomerkki Nro 82 Juha Klemettinen
Suomen Ilmailumuseon hyväksi tehdystä monivuotisesta vapaaehtoisesta työstä, etenkin tapahtumien järjestelyissa ja simulaattorien rakentamisesa sekä Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-lehden toimittamisesta.