Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta Suomen Ilmailumuseoon tuodun VL K.1. Kurki -koneen rungon kunnostus käynnistyi Tiistaikerhossa ripeästi. Samanaikaisesti alkoivat korkeusvakaajan verhoiluvaurioiden korjaus, rungon pintoja puhdistus, sivuperäsimen irrotus ja rungon ruosteisten metalliosien irrotus puhdistettavaksi.

Korkeusvakaajassa ja siinä kiinni olevissa korkeusperäsimissä on runsaasti verhoiluvaurioita. Kummankin peräsimen kärki on tuhoutunut. Vakaajan vaneriverhoilussa on muutama pienehkö vaurio ja yksi iso vaurio, jossa verhoilu on rikkoutunut noin 40 x 40 cm alueelta vakaajan kummaltakin puolelta. Vaurio on syntynyt ikään kuin vakaajan läpi olisi isketty isolla tylpällä esineellä. Päätettiin aloittaa korjaaminen vakaajasta. Työn helpottamiseksi peräsimet irrotettiin.

Koska vaurioalue on niin suuri ja verhoilu pahasti rikki, joudutaan vaurioalue verhoilemaan kokonaan uudelleen. Ryhdyttiin ensin vakaajan alapinnan vaurion korjaamiseen. Poistettiin mattoveitsellä leikaten rikkoutunut vaneriverhous muutaman kaarivalin matkalta. Verhoilun alta paljastuneista kaarista poistettiin naulat, joilla vanha vaneri oli kaariin kiinnitetty. Tämän jälkeen tehdyn aukon reunoihin liimattiin tukilistat uuden vanerin asentamiseksi ja liimaamiseksi aukon katteeksi. Liimana käytettiin Cascol Outdoor -puulimaa.

Seuraavaksi leikataan 1,2 mm paksuisesta lentokonevanerista aukon muotoinen kappale. Tämä kappale liimataan paikalleen aukon reunaan kiinnitettyjen tukilistojen ja kahden aukossa olevan kaareen varaan. Liimaus tullaan varmistamaan nauloilla alkuperäisen verhoilun mukaisesti. Aivan vastaavalla tavalla menetellään korkeusvakaajan yläpinnan vaurion korjaamisessa. Samalla kun korjattiin vakaajan alapinnan suurta vauriota, paikattiin vakaajan vaneripinnan pienempiä reikiä.

Rungon vaneri- ja kangasverhoilun pinnat ovat pahoin likaantuneet lähes 90 vuoden varastoinnin seurauksena. Alun perin Kurjen pinnat on maalattu alumiinipronssilla, jonka päälle oli vedetty kirkas selluloosalakka. Vuosikymmenen aikana kirkas lakka on haihtunut ja jäljelle on jäänyt matanharmaa maalipinta.  Alkuperäistä kirkasta ja nykyisin jo kellastunutta lakkapintaa on jäljellä muutamassa auringonvalolta suojassa olleessa kohdassa.

Rungon pinnat puhdistettiin ihmesienipesulla. Maalipinta pestään puhtaaseen veteen kastellulla ihmesienellä ja pyyhitään kuivaksi kankaalla. Ihmesienipesu on toimiva ja sopivan hellävarainen tapa puhdistaa vanhaa maalipintaa. Menettely sopii yhtä hyvin vaneri- kuin kangasverhoilun puhdistamiseen.

Sivuperäsimen irrotus oli hankalaa. Irrottamista hankaloittivat kiinni jumiutuneet peräsimen ja rungon välisten saranoiden lukituspultit. Pulteista kahta ei saatu poistettua. Peräsin saatiin kuitenkin irti, kun saranat purettiin poistamalla saranapuolikkaita yhdistävät tapit. 

Rungossa ja pyrstössä on useita metalliosia, jotka liittyvät esimerkiksi peräsinten kiinnitykseen tahi ohjainvaijereiden johtamisiin. Kaikki nämä metalliosat ovat ruosteessa. Tämän vuoksi osat irrotettiin puhdistettaviksi. Myös teräspukista tehty koneen laskutelinekehikko on paksun ruosteen peitossa. Laskutelinekehikko joudutaan irrottamaan koneen rungosta ja purkamaan osiin puhdistusta ja uudelleen maalausta varten, mutta se on jo toisen jutun aihe.