Tiistaikerhon blogi

I.V.L. K.1 Kurki - Tiistaikerhon uusi projekti

Torstai 28.4.2016 - Tiistaikerholainen


Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa Vesivehmaalla oleva I.V.L. K.1. Kurki päätettiin ottaa Tiistaikerhoon kunnostettavaksi.  Kunnostukselle avautui sopiva rakonen, kun Valmet Tuuli III:n siivet ja runko saatiin esivalmisteltua maalausta varten ja kuljetettua Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastian Pintakillassa tapahtuvaa koneen uudelleen maalausta varten. Tiistaikerhon Tuuli-työt jatkuvat maalauksen jälkeen todennäköisesti vasta vuoden loppupuolella. 

Blogi_2016-09-01.jpg

I.V.L. K.1 Kurki on Suomenlinnassa toimineen Ilmavoimien lentokonetehtaan/Valtion lentokonetehtaan suunnittelemista ja rakentamista sekä tähän päivään asti säilyneistä koneista toiseksi viimeinen, jota ei vielä ole kunnostettu. Vuoroaan odottaa vielä Vesivehmaalla niin ikään oleva vaurioitunut VL E.31 Kotka II.

Blogi_2016-09-02.jpg

Kurki on ollut Vesivehmaalla 1940-luvun lopusta asti, jolloin Vesivehmaan sodanaikaiseen halliin koottiin eri puolilta Suomea käytöstä poistettuja ja varastoituja Ilmavoimien 1920- ja 1930-luvun lentokoneita. Vesivehmaaltahan myös I.V.L. D.26 Haukka I tuotiin Tiistaikerhoon kunnostettavaksi ja palautettiin sinne viime keväänä kunnostuksen jälkeen.

Kurki on ollut esillä Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa siivet rungosta irrotettuna. Koneesta on vuosien saatossa kadonnut osia, joten esimerkiksi ohjaamo on varustukseltaan puutteellinen. Kurki on myös ilman moottoria. Sen keulalla kuuluisi olla Siemens Halske Sh 12 -tähtimoottori.

Blogi_2016-09-03.jpg

Kuva: Tapio Heinomaa

Tiistaina 19. huhtikuuta Päijät-Hämeen Ilmailumuseon väki lastasi Kurjen rungon, korkeusvakaimen ja korkeusperäsimet puolustusvoimien kuljetukseen. Kun runko ja muut koneen osat oli liinoin huolellisesti kiinnitetty siirtolavaan ja lava nostettu kuorma-auton kyytiin, matka Vesivehmaalta kohti Vantaata ja Suomen Ilmailumuseota alkoi. 

Blogi_2016-09-04.jpg

Kuva: Jarmo Tammisto

Kuljetuksen saavuttua Vantaalle, tiistaikerholaiset aloittivat lastin purun museon pihalla. Kun siirtolava oli laskettu alas kuorma-auton kyydistä ja Kurki vapautettu kiinnitysliinoista, runko voitiin vetää ulos. Koneen liikuttamisen helpottamiseksi suksien alle asetettiin pyörillä varustetut lavat. Näin runko olikin helppo työntää sisään Suomen Ilmailumuseon entisöintitilaan.

Blogi_2016-09-05-06.jpg

Koneen siivet tuodaan Tiistaikerhoon, kun runko on saatu kunnostettua ja Vesivehmaalle palautettua. Kun siivetkin on korjattu, Kurki olisi valmis näytteille koottavaksi. Ongelmana vaan on, ettei Päijät-Hämeen ilmailumuseossa ole tällä hetkellä riittävästi vapaata tilaa koneen pitämiseksi näytteillä koottuna.

Blogi_2016-09-07.jpg

I.V.L. K.1. Kurki kunnostetaan Tiistaikerhossa korjaavan konservoinnin periaatteella.  Se tarkoittaa, että puhdistetaan koneen pinnat, korjataan koneessa olevat vauriot, täydennetään koneesta puuttuvaa mittaristoa ja laitteistoa sekä laitetaan ohjauslaitteet toimiviksi.  Koneen pintojen uudelleen maalaukseen ei ryhdytä muutoin, kuin korjattujen kohtien osalta ja kenties alueilla, jossa maalipinta on pahasti vaurioitunut. Korjattujen vauriokohtien uudelleen maalaukset tehdään käyttämällä vanhoja maalausmenetelmiä. Niistä saatiin hyvää kokemusta I.V.L. D.26 Haukka I korjaavan konservoinnin yhteydessä.

Blogi_2016-09-08.jpg

Kurki on Suomenlinnassa toimineen Ilmavoimien lentokonetehtaan pääsuunnittelijan Kurt Bergerin ja tehtaan johtajan Asser Järvisen suunnittelema konetyyppi. Kurjen ensilento oli maaliskuussa 1927. Kone oli alun perin tarkoitettu siviili-ilmailuun harjoitus-, matkailu- ja urheilukoneeksi. Kurkea tarjottiin myös ilmavoimille yhteyskoneeksi sekä tähystäjien ja ohjaajien harjoituskoneeksi.

Blogi_2016-09-10.jpg

Kurki maaliskuussa 1927 Suomenlinnan jäillä. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kurki ei kuitenkaan täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia eikä lentoteknisiä ominaisuuksia. Kone kärsi mm. suunta- ja kallistusheilahtelusta. Kurki poistettiinkin käytöstä jo 55 lennon ja 13 tunnin koelentovaiheen jälkeen. Ilmailuhistoriassa Kurki tunnetaan lempinimellä ”Järvisen laatikko”.

Ellei toisin mainittu, kuvat: Lassi Karivalo

Muokattu 20.2.2017 8.21: Korjattu Kurjen osalta VL I.V.L.:ksi ja Kotkan osalta E.30 E.31:ksi

Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, VL Kurki


Kommentit

14.2.2017 19.47  Antti Korhonen

Teette hienoa ja arvokasta työtä. Itse harrastan vanhojen autojen ja VR:n pysäkin entisöintiä ja monesti huomaa, että liian harva enää osaa nähdä, kuinka paljon jossain entisöintiprojektissa on jo tehty, eikä vain, kuinka paljon on vielä kesken. Sitten kun jotain saa valmiiksi, suurin osa on vain kiinnostunut rahallisesta arvosta, että teinkö hyvät rahat, eikä ymmärrä rakenus- ja ajoneuvohistoriallisen perinnön arvoa lainkaan. Ennen lentokoneetkin tehtiin eri tavalla Hyvin ja Hienoiksi.

Etenkin vanhimpien kotimaisten lentokoneiden säilyttäminen noilta ilmailun rohkeilta alkuajoilta jälkipolville esikuvaksi jopa omapäisestä luovuudesta on minusta tärkeää. Olen lapsesta asti lukenut ilmailumuseolle malleja rakentaneen isäni ja setäni innoittamana vanhoja ilmailukirjoja ja ihaillut pikkupoikana saamiani valtavia vahakopioita Hansan piirustuksista.

Innostuin palaamaan lennokkiharrastuksen pariin oman poikani synnyttyä ja nyt rakennan pientä, 1/2A-mittaista, vapaastilentävää polttomoottorilennokkia juuri Kurjesta. Hyvin perinteisesti balsa- ja mäntyrimoista, silkkipaperipäällystyksellä, peräsimen ajastimella sekä pienellä Coxin .049 hehkutulppamoottorilla. Siipien kärkiväli on noin 87 cm. Käytössäni ei tosin ole ollut kuin vanha A4-kokoinen piirros ja joitain valokuvia, mutta mielestäni Pikku-Kurjesta on tulossa melko tarkka malli ollakseen ensimmäinen kokonaan itse suunnittelemani lennokki. Olisi kyllä avuksi saada kuvia koneen päältä, lähinnä avo-ohjaamosta ja keulasta. Vastineeksi lupaan kuvia omasta Kurjestani.

19.2.2017 21.06  Lassi Karivalo

Asutko pääkaupunkiseudulla? Jos asut, niin näppärintä olisi tulla Suomen Ilmailumuseoon kuvaamaan Kurkea paikan päälle. Tarvittaessa voin kyllä ottaa haluamiasi kuvia ja laittaa niitä sähköpostin liitetiedostona.

Tosi mielenkiintoista, että olet valinnut I.V.L. K1 Kurjen polttomoottorilennokin esikuvaksi. Kurkihan ei ollut parhaimpia lento-ominaisuuksiltaan.

Terveisin,

Lassi Karivalo


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini